Lafcadio Hearn
Wikipedia
Patrick Lafcadio Hearn (27. kesäkuuta 1850 – 26. syyskuuta 1904) oli kirjailija, joka tunnettaan parhaiten Japania käsittelevistä kirjoistaan, etenkin japanilaisten legendojen ja kummitustarinoiden kokoelmistaan. Hearn otti nimen Yakumo Koizumi (小泉八雲) saatuaan Japanin kansalaisuuden.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämänkerta
[muokkaa] Lapsuus
Hearn syntyi Lefkadassa, Joonianmeren kreikkalaisella saarella. Hearnin isä Charles Bush Hearn oli kotoisin Offalyn kreivikuntasta, Irlannista ja äiti Rosa Antonia Cassimati oli kotoisin Kytherasta, Joonianmeren saarelta. Charles Hearn palveli Ison-Britannian armeijassa sotilaslääkärinä ja hänen asemapaikkansa oli Lefkadassa englantilaisten miehittäessä saaria. Lafkacadio kastettiin alun perin Patricio Lefcadio Tessima Carlos Hearniksi.
Ennen Lafcadion syntymää Hearnin isä oli uudelleensijoitettu Länsi-Intian saarille, jonne hän lähti ilman vaimoaan. Lafcadio muutti äitinsä kanssa isänsä sukulaisten luo Dubliniin parivuotiaana. Charles Hearn palasi Irlantiin lyhyelle visiitille 1853, mutta lähti pian Krimin sotaan. Palattuaan sodasta Charles Hearn sai tietää Lafcadion äidin lähteneen takaisin Kreikkaan ja hylänneen poikansa Sarah Holmes Brenanen, Lafcadion isotädin, huomaan. Charles mitätöitti avioliittonsa ja lähti Intiaan uuden vaimonsa kanssa ilman poikaansa. Raivostunut täti teki Lafcadion isästä perinnöttömän ja otti kuusivuotiaan Lafcadion hoiviinsa.
Ennen kymmentä ikävuottaan Lafcadio oli löytänyt tätinsä kirjastosta mytologiaa käsitteleviä kirjoja, joihin hän ihastui. Hearn lähetettiin sisäoppilaitoksiin Ranskan ja Englantiin. Hän loukkaantui leikkikentällä teininä, mikä johti vasemman silmän sokeutumiseen.
[muokkaa] Nuoruus
19-vuotiaana hänet kuitenkin lähetettiin Yhdysvaltoihin, Cincinnatiin. Hearn eli muutaman vuoden tilapäistöillä, kunnes pääsi toimittajaksi Cinicinnati Enquirer-lehteen. Hearn kirjoitti niin mustien sekä muiden yhteiskunnan vähäosaisten elämästä kuin murhareportaasejakin. Asuessaan Cinicinnattissa hän myös hioi ranskan kielen taitoaan ja käänsi ranskankielisiä novelleja englanniksi.
Hearn potkut sai Cinicinnati Enquirer-lehdestä aiheutettuaan skandaalin asumalla mulatin Alethea Foleyn kanssa. Foleyhyn Hearn oli tutustunut asuessaan täyshoitolassa, jossa Foley toimi keittiöapulaisena. Cincinnati Commercial-lehti pian palkkasi Hearnin. Erottuaan Foleystä, Hearn muutti New Orleansiin 1877. New Orleansissa Hearn raportoi Cincinnati Commercialille Louisianan politiikasta, mutta siirtyi sitten kirjoittamaan Times Democrat-lehdelle. Hearn keräsi monikulttuurisen kaupungin asukkaiden tarinoita, sananlaskuja ja satuja, mitä hän käytti sekä lehdille kirjoittamissaan jutuissa sekä julkaisemissaan kirjoissa.
1887 – 1889 Hearn asui Länsi-Intian saarilla kirjoittaen Harper's Magazine-lehdelle.
[muokkaa] Elämä Japanissa
Syksyllä 1889 Harper's Magazine lähetti Hearnin Japaniin kirjoittamaan matkakuvauksia. Hearn saapui Jokohamaan 4. huhtikuuta 1890. Hearn erosi pian Harper'sin palveluksesta ja ryhtyi englannin opettajaksi Izumossa, jossa tapasi Setsu Koizumin. Hearn avioitui Koizumin kanssa 1891. Liitosta syntyi neljä lasta.
Hearn jatkoi kirjoittamista Japanista The Atlantic Monthly-lehdelle. 1891 Hearn siirtyi opettamaan Kumamotoon, jossa hän viihtyi kolme vuotta. 1895[1] (tai 1896[2]) hän antoi adoptoida itsensä vaimonsa sukuun hankkiakseen Japanin kansalaisuuden. Samana vuonna hän aloitti englantilaisen filologian professorina Tokion yliopistossa, jossa hän opetti vuoteen 1903 asti.
Hearn ehti kirjoittaa 11 kirjaa Japanista ennen kuolemaansa sydänkohtaukseen syyskuussa 1904.
[muokkaa] Suomennetut teokset
- Idän ääreltä: kuvia ja luonnoksia Japanista. suom. Herman Stenberg. Helsinki: Yrjö Weilin, 1908.
- Kwaidan: tarinoita ja tutkielmia oudoista ilmiöistä. suom. Kai Nieminen. Helsinki: Love kirjat, 1991. ISBN 951-8978-27-1.
- Intohimon karma: Japanin kummitustarinoita. suom. Juhani Lompolo. Rauma: Orienta, 2003. ISBN 952-5199-13-4.
[muokkaa] Lähteet
- Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.
- "Thomas Warburtonin esipuhe "Lafcadio Hearn"", Kwaidan : tarinoita ja tutkielmia oudoista ilmiöistä, s. 9–16. suom. Kai Nieminen. Helsinki: Love Kirjat, 1991. ISBN 951-8978-27-1.
- Lafcadio Hearn Encyclopædia Britannica Online. 2007. Viitattu 10. elokuuta 2007. (englanniksi)
- Lafcadio Hearn, Simon J. Bronner (toim.): Lafcadio Hearn'S America: Ethnographic Sketches and Editorials, s. 3 – 4 ja 17. University Press of Kentucky, 2002. ISBN 978-0-8131-2229-8. Googlen kirjahaku (viitattu 10. elokuuta 2007). (englanniksi)
- John Burnham Schwartz: The Occidental Tourist The New York Times. 3. helmikuuta 1991. Viitattu 10. elokuuta 2007. (englanniksi)
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lafcadio Hearn teoksia Gutenberg-projektissa
- Toni Jerrman: Kauniita unia ja parempia painajaisia: Intohimoinen kattaus japanilaisia kansantarinoita (Helsingin sanomat 11.1.2004)
- http://themargins.net/bib/D/d09.html (englanniksi)
- http://www.lafcadiohearn.jp/index.shtml (englanniksi) (japaniksi)
- Eija Elo: Kwaidan. Aikakone 4/1991.
- Seppo Lehtinen: Intohimon karma. Turun sanomat 15.9.2003.
- Toni Jerrman: Intohimon karma. Helsingin sanomat 11.1.2004.