Kuritushuone
Wikipedia
Kuritushuonerangaistus (ruots. tukthus) oli vankeusrangaistus, jossa vangeilla on ankarammat olot kuin tavallisessa ehdottomassa vankeusrangaistuksessa. Suomessa kuritushuonerangaistus poistettiin vuonna 1975.
Lievin kuritushuonerangaistus kesti kuusi kuukautta, joten jos laissa säädettiin rikoksesta rangaistukseksi kuritushuonetta, se tarkoitti siis vähintään kuuden kuukauden vankeutta. Tällä hetkellä ainoa rikoslaissa oleva säännös, jossa rangaistukseksi säädetään kuritushuonetta, on rikoslain 22 luvun 5 §, joka koskee sikiönlähdettämistä eli laitonta aborttia.
Kuritushuonetta pidetään nykyään usein virheellisesti pelkästään vankilan vanhahtavana synonyyminä.
[muokkaa] Tunnettuja kuritushuonerangaistuksia
- 17. syyskuuta 1875 Rosvo-Perttunen tuomittiin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen useista rikoksista.
- Vuonna 1922 tuomittiin suuressa kommunistioikeudenkäynnissä Turun hovioikeudessa 189 henkilöä eripituisiin kuritushuonerangaistuksiin. Yksi pääsyytetyistä oli Arvo Tuominen, joka sai neljän vuoden tuomion.
- Vuonna 1942 sosialidemokraattien oppositio eli kuutoset tuomittiin 2-8 vuoden kuritushuonerangaistuksiin valtiopetoksen valmistelusta. Heidät vapautettiin välirauhansopimuksen nojalla syyskuussa 1944.
- Vuonna 1943 kirjailija Hella Wuolijoki tuomittiin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen maanpetturuudesta. Hän vapautui seuraavan vuoden syyskuussa.
- Vuonna 1946 presidentti Risto Ryti sai 10 vuotta kuritushuonetta sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, mutta presidentti Juho Kusti Paasikivi armahti hänet vuonna 1949.
- Vuonna 1963 Torsti Koskinen tuomittiin 12,5 vuodeksi kuritushuoneeseen ja eristettäväksi pakkolaitokseen 16-vuotiaan Pirkko Ryhäsen taposta. Koskinen todettiin syyttömäksi 7,5 vuoden kuluttua, ja hän sai korvaukseksi 93 290 markkaa. Maunu Kurkvaara ohjasi tapauksesta elokuvan Kujanjuoksu.
- Vuonna 1965 Ilkka Kivioja tuomittiin 15 vuodeksi kuritushuoneeseen kahden naisen murhasta (nailonsukkamurhat). Hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen kärsittyään puolet tuomiosta.
- Vuonna 1969 Tauno Pasanen tuomittiin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen ammuttuaan neljä poliisia Pihtiputaalla. Presidentti Mauno Koivisto armahti hänet 1. huhtikuuta 1982. Mikko Niskanen ohjasi tapauksesta elokuvan Kahdeksan surmanluotia.