Kontingenssi
Wikipedia
Kontingenssi tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa välttämättömyydestä eroavaa satunnaisuutta; tapahtumaa, joka ei ole väistämätön. Kontingenssissa ilmiössä on useita mahdollisia tapahtumia; jokin yksittäinen kohta voi tapahtua tai voi olla tapahtumatta.
Kontingenssi voidaan jakaa heikkoon kontingenssiin ja vahvaan kontingenssiin.
- Heikossa kontingenssissa kyseessä on satunnaisuus tai epävarmuus. Se voi olla myös valinta kahden eri vaihtoehdon välillä.
- Vahvassa kontingenssissa kyseessä on modaalilooginen mahdollisuus. Tällöin tarkastelun alla ovat enemmän kaikki eri mahdollisuudet ja vaihtoehtojen käsittely kuin valinta. Modaalilogiikassa ja metafysiikassa (vahva) kontingenssi on yksi modaliteeteista mahdollisen ja välttämättömän ohella.[1]
Kontingenttien tapahtumien ennustaminen ja suunnittelu ovat monimutkaisempia koska seuraus ei ole itsestään selvä; Ennusteiden tekeminen on vaikeampaa. Kontingenssin ymmärtämisessä keskeistä on eri mahdollisuuksien ilmenemisen ja niiden välttämättömyyden suhteiden ymmärtämisestä. Kontingentille ilmiölle tyypillistä on, että jos tapahtuma toistetaan, voidaan saada joko paljon tai vähän erilainen tulos. Näin esimerkiksi Stephen Gouldin "Wonderful Life":ssa esittämä näkemys siitä että jos evoluutio alkaisi alusta, olisi epätodennäköistä että ihminen kehittyisi uudestaan tarkoittaa sitä että evoluutio on kontingentti ilmiö. Myös Edward Lorenzin perhosvaikutus viittaa kontingenssiin; Jos perhosen siipien aikaansaama muutos ilmakehässä voi johtaa siihen että myrsky, joka muuten jäisi syntymättä, syntyy Brasiliassa, on ilmakehän tapahtumissa mukana epävarmuutta joka tekee tarkan tulevaisuuden sään ennustamisen mahdottomaksi. Säätä voidaan ymmärtää vain todennäköisyyksiä generoimalla.
Kontingenssia ei kuitenkaan pidä sekoittaa pelkkään seurausten ennakoimisen hankaluuteen. Todennäköisyysilmiöt ovat täysin laskettavissa. Yksittäiset satunnaiset tapahtumat ovat ongelmallisia. Tällöinkin niitä voidaan ennakoida ja niihin voidaan varautua.
Tällainen varautumissääntö on esimerkiksi Murphyn laki, joka ennustaa että lukuisista eri mahdollisista vaihtoehdoista kannattaa varautua tilanteen kannalta haitallisimpaan vaihtoehtoon. Tässä onnistuminen vaatii varovaisuutta ja mahdollisien vaihtoehtojen rajaaman pelivaran tunnistamista. Erityisesti yhteiskuntatieteissä kontingenssin käsitettä on viljelty melko huolettomasti ja lähinnä tarpeettomasti: sillä on tuskin mitään erotteluarvoa tai analyyttistä hyötyä puhuttaessa yhteiskunnallisista ilmiöistä.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Juti, Riku: Johdatus metafysiikkaan, s. 253. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-821-4.
