Perhosvaikutus
Wikipedia
Perhosvaikutus eli perhosefekti (engl. "butterfly effect") on kaaosteoriassa käytetty kuvaus siitä, että perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa. Laajemmin se käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa. Perhosefektissä kaaoottisuus syntyy kun muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat "korkoa korolle", jolloin pienikin muutos tai häiriö voi aikaansaada suuria vaikutuksia.
Ilmiön keksi meteorologi Edward Lorenz, joka vuonna 1961 keksi sääennusteisiin liittyvässä tutkimuksessaan sen, että säätilan alkuarvoissa tehty pienikin muutos, esimerkiksi pyöristäminen tai pieni häiriö aiheutti ketjureaktioita, jotka muuttivat lopputuloksen pitkällä tähtäimellä täysin erilaiseksi: pienet syyt johtivat suuriin vaikutuksiin. Ilmiötä alettiin kutsua "alkuarvoherkkyydeksi".
Perhosvaikutus tuli tunnetuksi Lorenzin esitelmässä, jossa hän kysyi retorisesti, voisiko perhosen siivenisku Brasiliassa saada aikaan tornadon Meksikossa.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Lorenz, E. 1963. ”Deterministic non periodic flow.” Journal of Atmospheric Science, Vol. 20, ss. 130-141.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kaaosteorioiden käsitteitä
- Ympäristö ja geofysiikka
