Modaliteetti
Wikipedia
Modaliteetti (lat.) merkitsee jonkin asian tai tapahtuman laatua, esimerkiksi välttämätön tai sattumanvarainen (kontingentti).
Logiikassa arvostelmat voidaan jakaa varmuusasteensa mukaan kolmeen modaliteettiin: problemaattisiin (mahdollinen), assertorisiin (aktuaalinen) ja apodiktisiin (välttämätön).
Psykologiassa modaliteetilla tarkoitetaan yleensä aistikanavaa, esimerkiksi näkö, kosketus tai kuulo.
Lääketieteellisessä tekniikassa ja radiologiassa modaliteetti tarkoittaa erilaisia menetelmiä, joilla tutkimus voidaan suorittaa, esimerkiksi röntgenkuvaus, magneettikuvaus tai ultraääni.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Arvostelmien modaliteetit
Apodiktinen arvostelma on sellainen arvostelma, joka on välttämättä tosi. Apodiktisuus muinaiskreikaksi αποδεικτικος, ”todistettavissa oleva”) tarkoittaa ehdotonta varmuutta, epäilemättömyyttä.
Assertoriset arvostelmat väittävät vain, että jokin asiantila on tosi tai epätosi.
Problemaattiset arvostelmat väittävät vain, että jokin on mahdollista.
Esimerkiksi arvostelma ”2 + 2 = 4” on apodiktinen, arvostelma ”Helsinki on suurempi kuin Lappi” on assertorinen, ja arvostelma ”yritys voi olla varakkaampi kuin valtio” on problemaatinen.
Aristoteelisessa logiikassa ”apodiktinen” on ”dialektisen” vastakohta: tieteellinen todistaminen asettuu todennäköisyyksiin ja mahdollisuuksiin liittyvää päättelyä vastaan. Immanuel Kant asetti apodiktisen assertorista ja problemaattista vastaan teoksessaan Puhtaan järjen kritiikki (A70/B95).
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Poijärvi, Havu, Wecksell, Oittinen, Vaarnas, Ojanen 1959. Pieni Tietosanakirja. Helsinki: Otava.
- Fakta tietopalvelu
- Käytettävyyssanasto, Adage Usability
- Anssi Korhonen ja Risto Vilkko: Kant ja formaalinen logiikka
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vaidya, Anand: The Epistemology of Modality The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Knuuttila, Simo: Medieval Theories of Modality, Stanford Encyclopedia of Philosophy (englanniksi)
