Koltat

Wikipedia

Koltat eli kolttasaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Suomen Lapissa. Heidän asuinalueensa käsittää nykyään Inarin kunnan Sevettijärven ja Nellimin kylät ympäristöineen. Koltat ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä puolesta. Nykyisin heitä arvioidaan olevan noin 700 henkeä.

[muokkaa] Historiaa

Tarton rauhassa 1920 kolttien asuinalue jakaantui kahtia. Osa jäi Suomen puolelle ja osa silloisen Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän puolelle. Raja vaaransi koko kolttien identiteetin perinteisen elinkeinojen, poronhoidon, metsästyksen ja kalastuksen vaikeuduttua.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomi menetti Petsamon alueen ja Petsamon, Suonikylän ja Paatsjoen koltat evakuoitiin Suomeen - Suonikylän koltat Sevettijärvelle, Paatsjoen koltat Ivalon koillispuolelle ja Petsamon koltat Mustolaan, Sarmijärvelle Nellimiin ja Sevettijärvelle.

Identiteettikriisi paheni perinteisen vuotuisen elämänkierron loputtua alueiden pienennyttyä entisen elämänmuodolle riittämättömiksi. Koltat asutettiin kiinteisiin taloihin ja elämää yritettiin sopeuttaa joskus jopa arveluttavin keinoin uusiin suomalaisiin olosuhteisiin.

[muokkaa] Koltat nyky-Suomessa

Kolttien ja koltta-alueen elinolojen, toimeentulomahdollisuuksien ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on voimassa kolttalaki (253/1995). Siinä säädetään laina- ja avustustavoista muun muassa kalastuksen ja poronhoidon sekä koltta-alueen palveluiden edistämiseksi. Laissa on myös säännökset kolttien kyläkokouksista, kyläneuvostoista ja luottamusmiehestä, mitkä pitävät yllä kolttien vanhaa kylähallintoa ja muodostavat virallisen tavan edustaa tätä etnistä ryhmää Suomen valtioon päin.^[1]

Saaˊmi Nueˊtt ry on kolttasaamelainen kulttuuriyhdistys, jonka perustajat ovat kolttasaamelaisia kulttuuriaktiiveja. Yhdistys on perustettu Sevettijärvellä marraskuussa 2006 vastaamaan kolttien omaa halua elvyttää ja kehittää kulttuuriaan ja kieltään. Toinen yhdistyksen päätehtävistä on lujittaa hajallaan asuvien kolttasaamelaisten yhteenkuuluvuutta.^[2] Saaˊmi Nueˊttin kotipaikka on koltta-alue Inarin kunnassa, vaikka sen aktiiviset toimijat sijoittuvatkin eri puolille Suomea.

[muokkaa] Koltat ja uskonto

Koltat ovat nykyään pääosin ortodoksisen kirkon jäseniä. Trifon Petsamolaisen käskystä koltat kastettiin ortodoksiseen uskoon jo 1500-luvun puolenvälin tienoilla.