Kesäolympialaiset 1968

Wikipedia

XIX olympialaiset pidettiin Méxicossa, Meksikossa 12. lokakuuta 1968–27. lokakuuta 1968. México voitti äänestyksessä isännyydestä Detroitin, Buenos Airesin ja Lyonin.

Kisat ovat korkeimmalla koskaan pidetyt olympialaiset (2 700 metriä merenpinnasta). Tämä vaikutti tulostasoon osin heikentävästi (kestävyyslajit), toisaalta ohuen ilman ansiosta tehtiin haamutuloksia, kuten Bob Beamonin pituushypyssä hyppäämä 890.

[muokkaa] Tapahtumia

Ensimmäistä kertaa Itä-Saksa ja Länsi-Saksa osallistuivat olympialaisiin omilla joukkueillaan.
Yhdysvaltalainen kiekonheittäjä Al Oerter voitti ensimmäisenä yleisurheilijana olympiakultaa neljässä peräkkäisessä olympialaisissa.
Bob Beamon hyppäsi pituushypyssä 890, joka paransi maailmanennätystä 55 senttimetrillä. Ennätys pysyi voimassa vuoteen 1991 saakka.
Kolmiloikassa kolme eri hyppääjää paransi maailmanennätystä viidesti kisojen aikana.
Yhdysvaltalainen korkeushyppääjä Dick Fosbury voitti korkeushypyn ensimmäistä kertaa kehittämällään floppaustyylillä.
Yhdysvaltalainen Tommie Smith alitti 200 metrin juoksussa ensimmäisenä 20 sekunnin haamurajan (19,83).
200 metrin palkintojenjaossa Tommie Smith ja John Carlos protestoivat mustien huonoa asemaa Yhdysvalloissa painamalla päänsä alas ja nostamalla toisen käden ylös kansallislaulun soidessa. Heidät erotettiin olympiajoukkueesta.
Tšekkoslovakialainen telinevoimistelija Věra Čáslavská voitti kisoissa neljä kultaa.
Yhdysvaltalainen Debbie Meyer oli ensimmäinen uimari, joka voitti samoissa olympiakisoissa kolme henkilökohtaista kultamitalia. Hän voitti 200, 400 ja 800 metrin vapaauintimatkat.
Ruotsalainen viisiottelija Hans-Gunnar Liljenwall oli olympiahistorian ensimmäinen urheilija, jonka suoritus hylättiin dopingin käytön seurauksena. Liljenwall oli käyttänyt alkoholia ennen kisasuoritustaan.