Kamtšatkan niemimaa
Wikipedia
Kamtšatkan niemimaa (ven. Полуо́стров Камча́тка, Poluostrov Kamtšatka) sijaitsee Venäjän itäosassa Ohotanmeren, Beringinmeren ja Tyynen valtameren välissä. Niemimaan pituus on noin 1 200 kilometriä, levein kohta 560 kilometriä ja pinta-ala noin 350 000 neliökilometriä.
[muokkaa] Luonto
Kooltaan jonkin verran Suomea suurempi Kamtšatka on pinnanmuodoiltaan varsin vaihteleva: niemimaan keskiosissa kohoavat korkeat Sredinnyivuoret, rannikolla ja Kamtšatkajoen laaksossa maasto on paikoin alankoa. Alueella on vilkasta vulkaanista toimintaa, ja 29 alueen 160 tulivuoresta on toimivia. Korkein niistä on erittäin aktiivinen Kljutševskaja Sopka (4 750 m), joka purkautui viimeksi vuonna 1994. Niemimaan keskiosassa on Euraasian mantereen ainoa geysirlaakso. Kylmän Beringinvirran vuoksi ilmasto on varsin viileä ja kostea. Kesät ovat kylmempiä kuin Suomessa, vaikka niemimaa sijaitsee pääosin 50° ja 60° leveyspiirin välissä.
Kamtšatka kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, mutta niemimaan keski- ja pohjoisosat ovat tundraa. Kamtšatkan luonto on sijainnistaan huolimatta hyvin monipuolinen: alueella on monia kotoperäisiä kasveja ja eläimiä, mahtavia vuoristoja ja jäätiköitä, upeita rikin ja muiden tulivuorituotteiden värjäämiä vuoria ja laaksoja sekä koskemattomia soita ja ikimetsiä. Kamtšatkassa on maisemia, joiden ei uskoisi olevan maasta.
[muokkaa] Hallinto ja väestö
Kamtšatkan niemimaa muodostaa yhdessä niemimaan pohjoisosissa sijaitsevan Korjakian kanssa Venäjän federaatioon kuuluvan Kamtšatkan aluepiirin (oblasti). Se oli ennen oma Kamtšatkan alueensa, kunnes siihen 1. heinäkuuta 2007 liitettiin Korjakian autonominen piirikunta.
Suurin osa Kamtšatkan 358 801 (2002) asukkaasta asuu hallinnollisen keskuksen Petropavlovsk-Kamtšatskin (n. 205 000 asukasta) läheisyydessä. Väestön enemmistön muodostavat venäläiset (290 000), suurin vähemmistö ovat ukrainalaiset (20 870). Muita merkittäviä ryhmiä ovat alueen alkuperäiskansat korjakit (7 328) ja eveenit (noin 1 500). Korjakeista noin 6 700 asuu Kamtšatkan pohjoisosissa sijaitsevassa Korjakian autonomisessa piirikunnassa.
Altain kultavuoret | Baikaljärvi | Derbentin monumentit | Ferapontovin luostari | Jaroslavlin historiallinen keskusta | Kamtšatkan tulivuoret | Kazanin Kreml | Keskinen Sikhote-Alin | Kiži | Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko | Komin aarniometsät | Kuurinkynnäs (Liettuan kanssa) | Läntinen Kaukasus | Moskovan Kreml ja Punainen tori | Novgorodin historialliset monumentit | Novodevitšin nunnaluostari | Pietari Pietarhovin, Puškinin, Pauluskoin (Pavlovsk), Hatsinan, Strelnan, Kronstadtin, Oranienbaumin ja Pähkinälinnan kanssa | Solovetskin luostari | Struven ketju (yhdeksän muun maan kanssa) | Troitse-Sergieva lavra | Uvs Nuurin syvänne (Mongolian kanssa) | Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit | Wrangelinsaari |
Koordinaatit: