Ferapontovin luostari
Wikipedia
Ferapontovin luostari (venäjäksi Ферапонтов монастырь) on nykyisin museona toimiva pohjoisvenäläinen luostari, jossa on säilynyt keskiaikaista venäläistä taidetta. Luostari sijaitsee Vologdan alueella Pohjois-Venäjällä. Se on perustettu 1398. Pääkirkko on rostovilaisten mestarien tiilistä rakentama 1490-luvulta. Sen sisäseinät ovat Venäjän tunnetuimman keskiaikaisen taidemaalarin Dionisiuksen maalaamien freskojen peitossa. 1530-luvulla Iivana Julma teki luostariin useita pyhiinvaellusmatkoja, ja antoi sille erivapauksia.
Venäjän kirkkoa uudistaa yrittänyt mutta omaan vallanhimoonsa kukistunut patriarkka Nikon eli luostarissa ankarimman lajin munkiksi pakotettuna viimeiset elinvuotensa sen jälkeen kun tsaari Aleksei Mihailovitŝ oli näin määrännyt - saatuaan tarpeekseen itsepäisen papin tahallisesta vaikeuksien aiheuttamisesta.
Luostari on UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2000.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Opetushallitus: Kohdeluettelo Viitattu 30.6.2007.
| Altain kultavuoret | Baikaljärvi | Derbentin monumentit | Ferapontovin luostari | Jaroslavlin historiallinen keskusta | Kamtšatkan tulivuoret | Kazanin Kreml | Keskinen Sikhote-Alin | Kiži | Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko | Komin aarniometsät | Kuurinkynnäs (Liettuan kanssa) | Läntinen Kaukasus | Moskovan Kreml ja Punainen tori | Novgorodin historialliset monumentit | Novodevitšin nunnaluostari | Pietari Pietarhovin, Puškinin, Pauluskoin (Pavlovsk), Hatsinan, Strelnan, Kronstadtin, Oranienbaumin ja Pähkinälinnan kanssa | Solovetskin luostari | Struven ketju (yhdeksän muun maan kanssa) | Troitse-Sergieva lavra | Uvs Nuurin syvänne (Mongolian kanssa) | Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit | Wrangelinsaari |
Koordinaatit:
