Kameraseura
Wikipedia
- Kameraseura on myös yhdistys, nimittäin Helsingissä toimiva kameraseura Kameraseura ry, joka mm. julkaisee tunnettua suomalaista valokuvauksen harrastajien julkaisua nimeltään Kamera-lehti.
Kameraseura on yleistermi valokuvauksen harrastajien yhdistyksille. Nimi juontaa juurensa 1900-luvun alkupuolelle, jolloin sillä haluttiin korostaa sitä, että valokuvaajat ja kaitafilmikuvaajat voivat kuulua samaan yhdistykseen. Myöhemmin on kameraseuran käsitettä tulkittu - hieman ilkeästi - myös niin, että ne keskittyvät välineisiin, kuten kameroihin ja objektiiveihin kuvien sijaan. Tämän vuoksi myöhemmin perustettuja seuroja on nimetty "kameraseuran" sijaan esim. valokuvausseuroiksi, valokuvayhdistyksiksi jne.
Kameraseurojen toiminta keskittyy yleensä oman jäsenistönsä taitojen kehittämiseen ja samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden yhteisiin tapaamisiin. Tyypillinen kameraseura kokoontuu noin kerran kuukaudessa katselemaan jäsentensä ottamia valokuvia ja keskustelemaan niistä, järjestää kilpailuita ja näyttelyitä sekä pyrkii myös kouluttamaan jäsenistöään. Yllättävän moni seura julkaisee pientä jäsenlehteä, jossa seuran toimintaa ja sen jäsenten valokuvia esitellään kotikaupungin/-kunnan muille asukkaille. Yhä edelleenkin monen kameraseuran palveluihin kuuluu myös jäsenistölle ilmainen pimiö tai kuvankäsittelytyöasema, jonka käyttöön seura kouluttaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Helposti kuljetettavien käsikameroiden sekä valmiina ostettavien valokuvamateriaalien tulo markkinoille sekä yleinen matkailuinnostus vaikuttivat valokuvauksen suosion nousuun 1800-luvun lopulla. Suomen vanhin kameraseura Amatörfotografklubben i Helsingfors rf eli AFK perustettiin vuonna 1889 Fotografiamatörklubben i Helsingfors -nimisenä. 1800-1900-lukujen vaihteessa Suomessa toimi useampiakin ruotsinkielisiä seuroja ainakin Turussa, Tampereella ja Kotkassa, ja suomenkielisiäkin ainakin Viipurissa vuodesta 1894 lähtien.
Vuonna 1932 kameraseurat järjestäytyivät, ja perustettiin Suomen Kameraseurojen Liitto eli SKsL. Perustajajäseniä oli viisi: koollekutsuja Karjalan Kameraseura (Viipuri), sekä Kameraseura (Helsinki), Turun Kamerat, Kuopion Museoseurojen Valokuvauskerho ja Lahden Kamerakerho.
Digitaalisen valokuvauksen vallankumous on viime vuosina tehnyt valokuvauksesta erittäin suositun harrastuksen. Nykyisin Suomessa toimii noin 100 liittoon kuuluvaa kameraseuraa, sekä lisäksi järjestäytyneen yhteistyön ulkopuolella lukuisia enemmän tai vähemmän epävirallisia yhdistyksiä, kuten työpaikkojen kameraseuroja, ylioppilaskuntien kerhoja jne.
[muokkaa] Merkitys suomalaiselle valokuvaukselle
Kameraseurojen merkitys suomalaiselle valokuvaukselle on suuri ja kiistaton. Suomalaista valokuvataidetta on pidetty nurkkakuntaisena, mutta kameraseurojen ansioksi on luettava, että ne kanavoivat kansainvälisiä vaikutteita Suomeen. Esimerkiksi 1930-luvulla pohjoismainen kanssakäyminen oli vilkasta. Sen sijaan valokuvataiteellisen keskustelukulttuurin avartamiseen Suomessa seurojen vaikutus ei aina ole ollut kiistattoman positiivinen. Kilpailuissa voittaneet kuvat toimivat vaikutusvaltaisina tekemisen malleina ja "tekijämiehet" auktoriteetteina. Vielä sotien jälkeenkin kameraseurat vastasivat lähes yksinomaan myös ammattilaisten kouluttamisesta, ennen kuin Lahden muotoiluinstituutti ja Taideteollinen korkeakoulu aloittivat valokuvauksen (kamerataiteen) opetuksen, ja muita vastaavia oppilaitoksia alkoi syntyä 1960-1970-luvuilla.
Kameraseurat julkaisivat hienoja valokuvataidekirjoja aikana, jolloin stereotyyppiset kotimaan matkailukuvat ja maisemat hallitsivat kuvateosmarkkinoita. Tällaisia kauniisti toimitettuja taidekirjoja ovat esim. helsinkiläisen Kameraseura ry:n vuonna 1929 ilmestynyt Valoa ja varjoa: suomalaisia valokuvia, sekä Helsinki. Valoa ja varjoa, vuodelta 1950. Kirjojen, lehtien ja kuukausikokousten merkitys oli suuri, koska näyttelyitä järjestettiin vain vähän. Yksityishenkilöiden pitämät valokuvanäyttelyt olivat vielä 1970-luvullakin hyvin harvinaisia, joten kameraseurojen yhteisnäyttelyt ja erityisesti Suomen kameraseurojen liiton näyttelyt olivat myös ammattikuvaajille tärkeä kanava tuoda omaa osaamistaan esille.
Nykyisin kameraseurojen merkitys ammattipuolella on vähentynyt, mutta edelleenkin niihin kuuluu myös sellaisia ammattilaisia, jotka ovat erityisen kiinnostuneita valokuvista tai jakavat tietojaan ja taitojaan toimimalla seurojen muun jäsenistön kouluttajina tai kilpailuiden kuva-arvostelijoina.
[muokkaa] Kuuluisia kameraseuroissa toimineita valokuvaajia
- Trond Hedström
- Ismo Hölttö
- Eino Mäkinen
- Matti Poutvaara
- Otso Pietinen
- Matti A. Pitkänen
- Vilho Setälä
