Pimiö
Wikipedia
Pimiö (valokuvalaboratorio) on täysin pimeä tila, jota käytetään valokuvien kehitykseen. Pimiössä voidaan käsitellä filmejä tai valokuvapaperia ilman, että ne altistuvat valolle. Pimiöitä on käytetty jo 1800-luvun loppupuolelta. Pimiön voi harrastelija rakentaa kotonaan ilmastoituun tilaan jonka saa täysin pimennettyä. Yksinkertaista kuvien vedostamista varten pimiön varustukseen tarvitaan mm. negatiivien suurennuskone, alan liikkeestä hankittava punavalo, kehitysemulsiot sekä altaat emulsioille.
Pimiössä voidaan kehittää mustavalko- tai värivalokuvia. Mustavalkokuvan kehitysprosessiin sisältyy neljä vaihetta: valokuvauspaperin valotus negatiivin projisoivalla suurennuskojeella ja paperin kemiallinen käsittely kolmessa nesteessä: kehitin, keskeytin ja kiinnitin. Värivalokuvat kehitetään C-14 -kehitysprosessin avulla.
1960- ja 1970-luvulla suosiota saaneet pikakamerat vähensivät pimiöiden tarvetta: filmi ja valokuvat kehitettiin valokuvausliikkeissä tai postipalveluna automaattikoneilla. Myös värivalokuvauksen suosio ja toisaalta sen kehitysprosessin monimutkaisuus laski 1980- ja 1990-luvuilla pimiötyöskentelyn suosiota valokuvauksen harrastajien keskuudessa. Myöhemmin nopeasti yleistyneen digitaalisen valokuvauksen myötä pimiöt ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi valokuvien paperikopioiden valmistuessa tietokoneen tulostimissa.
