Johannes Kepler
Wikipedia
 |
|
| Syntynyt | 27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt (lähellä Stuttgartia), Saksa |
|---|---|
| Kuollut | 15. marraskuuta 1630 Regensburg, Saksa |
| Asuinpaikka | Baden-Württemberg, Styria, Böömi, Ylä-Itävalta |
| Tutkimusalue | Tähtitiede, astrologia, matematiikka ja luonnonfilosofia |
| Instituutti | Linzin yliopisto |
| Tutkinnot | Tübingenin yliopisto |
| Tunnetuimmat työt | Keplerin lait, Keplerin konjektuuri |
| Uskonto | Luterilainen |
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 – 15. marraskuuta 1630) oli saksalainen tähtitieteilijä. Hänet tunnetaan parhaiten planeettojen liikkeitä koskevista teorioistaan. Häntä kutsutaan myös joskus "ensimmäiseksi teoreettiseksi astrofyysikoksi", vaikkakin Carl Sagan luonnehti häntä myös viimeiseksi tieteelliseksi astrologiksi.
Kepler oli matematiikan professori Grazin yliopistossa, keisari Rudolf II:n hovimatemaatikko, ja kenraali Albrecht von Wallensteinin hoviastrologi. Uransa alussa Kepler oli Tyko Brahen assistentti.
[muokkaa] Keplerin elämä
Johannes Kepler syntyi 27. joulukuuta vuonna 1571 vapaakaupunki Weil der Stadtiin (nykyisin osa Stuttgartia Saksassa, 30 km länteen Stuttgartin keskustasta). Hänen isoisänsä oli kaupungin pormestari, mutta Johanneksen syntymän aikoihin Keplerin perheen varallisuus oli kaikkoamassa. Isä ansaitsi leivän perheelle palkkasotilaana ja jätti perheen Johanneksen ollessa 17 vuoden ikäinen. Äiti oli majatalon pitäjän tytär, jonka huhuttiin olevan yhteydessä noituuteen. Ennenaikaisena syntyneen Johanneksen sanotaan olleen heikko ja sairasteleva lapsi, mutta mieleltään nokkela ja viisas.
Hän tutustui tähtitieteeseen jo varhain. Kuuden vuoden ikäisenä hän havaitsi vuoden 1577 komeettaa. Yhdeksän vuoden ikäisenä hän havainnoi vuoden 1580 kuunpimennystä.
Vuonna 1588 hän kirjoittautui Tübingenin yliopistoon, jossa häntä opetti Michael Mästlin. Mästlin opetti kopernikaanista astronomiaa, jossa Kepler näytti taitavan matemaatikon kykynsä. Valmistuttuaan koulusta 1591 hän aikoi mennä opiskelemaan teologiaa. Kuitenkin ennen pääsykoetta häntä pyydettiin matematiikan ja astronomian opettajaksi Protestanttikouluun Grazissa, Itävallassa. Hän otti paikan vastaan keväällä 1594, 23 vuoden ikäisenä.
Huhtikuussa 1597 Kepler nai Barbara Muehleckin, joka synnytti pariskunnalle kaksi lasta ennen kuolemaansa vuonna 1611.
Joulukuussa 1599 Tyko Brahe kirjoitti Keplerille, kutsuen hänet avustajakseen Benatekiin Prahan lähelle. Tyko Brahen kuoleman jälkeen Kepler nimitettiin Keisarilliseksi Matemaatikoksi (marraskuu 1601–1630) Habsburgiin.
Lokakuussa 1604, Kepler havaitsi supernovaa, joka nimettiin Keplerin tähdeksi. Tammikuussa 1612 keisari kuoli ja Kepler siirtyi matemaatikoksi Linziin.
Kepler järjesti ja käsitteli Tyko Brahen tuottaman havaintoaineiston, ja tulokset tuottivat huomattavia parannuksia planeettojen liikkeiden tuntemukseen. Tulokset tunnetaan nykyään Keplerin lakeina. Kepler julkaisi kaksi ensimmäistä lakiaan vuonna 1609 kirjassaan Astronomia nova. Ensimmäinen laki kuuluu: planeetat kiertävät Aurinkoa elliptisillä radoilla siten, että Aurinko on radan toisessa polttopisteessä. Keplerin toinen laki oli kahdesta ensimmäisestä laista ensimmäisenä ratkaistu: Säde joka yhdistää Auringon ja planeetan pyyhkäisee saman pinta-alan aikayksikössä, toisin sanoen kiertolaisen nopeus on suurin lähellä Aurinkoa ja etäällä sen nopeus on pienempi. Toukokuun 15. vuonna 1618 Kepler keksi kolmannen lain koskien planeettojen liikkeitä: Kiertoajan kolmas potenssi on verrannollinen puoliakselin pituuden toiseen potenssiin. Kepleriltä kului kaikkiaan yhdeksän vuotta planeettaliikkeen lakien löytämiseen. Hänellä ei ollut käytettävissään analyyttista geometriaa eikä differentiaalilaskentaa. Vasta Isaac Newtonin onnistui muodostaamaan fysikaalinen selitys Keplerin empiirisille laeille.
Elokuussa 1620, Katherine, Keplerin äiti, pidätettiin Leonbergissä noituudesta epäiltynä; hän oli vangittuna 14 kuukautta. Hänet vapautettiin lokakuussa 1621, koska häntä ei saatu tunnustamaan. Vaikka häntä kidutettiin, hän kieltäytyi allekirjoittamasta syytteitä. Vain Keplerin maine ja asiaan puuttuminen pelasti hänet.
Marraskuun 15. vuonna 1630 Kepler kuoli kuumeeseen Regensburgissa.
[muokkaa] Keplerin kirjallista tuotantoa
- Mysterium cosmographicum (1596)
- Astronomiae Pars Optica (1604)
- De Stella nova in pede Serpentarii (1604)
- Astronomia nova (1609)
- Dioptrice (1611)
- Epitome astronomiae Copernicanae (julkaistiin kolmessa osassa 1618 - 1621)
- Harmonices Mundi (1619)
- Tabulae Rudolphinae (1627)
- Somnium (1634)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Arthur Koestler: Vedenjakajalla. Johannes Keplerin elämäkerta. Porvoo, WSOY 1961
