Ivar Kreuger

Wikipedia

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Useita yhdyssana- ja käännösvirheitä.

Ivar Kreuger (2. maaliskuuta 1880 – 12. maaliskuuta 1932) oli ruotsalainen sijoittaja, liikemies ja teollisuusmies. Kreuger loi imperiuminsa kahden maailmansodan välillä tulitikkuteollisuudella ympäri Eurooppaa.

Kreuger syntyi Kalmarissa varakkaan pankkiirin Ernst August Kreugerin lapsena. Koulussa Ivar oli lahjakas ja hyppäsi kaksi luokkaa ja pääsi 16-vuotiaana opiskelemaan Kuninkaalliseen teknilliseen korkeakouluun Tukholmaan, jossa hän suoritti kaksi maisterin tutkintoa, mekaanikon ja insinöörin, vain 20-vuotiaana. Vuosisadan alussa hän oli töissä insinöörinä seitsemän vuotta Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Etelä-Afrikassa.

Palattuaan takaisin Ruotsiin, Kreuger perusti vuonna 1908 rakennusyrityksen Kreuger & Tollin yhdessä ystävänsä insinööri Paul Tollin kanssa. Kreuger & Toll rakennuttivat muun muassa Tukholman Olympiastadionin ja NK:n päämajan.

[muokkaa] Yritykset

Vuonna 1917 Kreuger perusti Svenska Tändsticks AB joka oli maailmanlaajuinen tulitikkuyritys ja Euroopan tulitikkumarkkinoiden monopoliasemassa. Yritys sulatettiin Kreuger & Tolliin ja perusti Yhdysvalloissa uuden yrityksen nimeltä International Match Corporation, joka hallitsi lähes koko maailman tulitikkukauppaa.

Ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman laman aikana Kreugerin yritykset lainasivat rahaa velkaantuneille Euroopan valtioille ja saivat samalla monopolin tulitikuilla niissä maissa. Vuonna 1929 Kreuger lainasi 28 miljoonaa dollaria Romanialle. Romania taas salli Kreugerin tulitikut ainoaksi tuotteeksi maahan. Romania maksoi velkansa vasta vuonna 2002. Kreuger sai pian haltuunsa Pohjois-Ruotsin metsäteollisuuden ja loi kartellin selluloosalle.

Vuonna 1929 Kreuger loi paperitehtaan SCA:n ja osti puhelinyhtiö Ericssonin osakkeita, myös kaivosyritys Bolidenin osakkeita vallattiin sekä monien ruotsalaisten pankkien osakkeita otettiin haltuun. Ulkomailla ostettiin Deutsche Unionsbankin osakkeita Saksasta ja ranskalaisen Union de Banques à Parisin. Vuonna 1931 noin 200 pankkia oli Kreugerin hallussa.

Vuonna 1929 Wall Streetin pörssi romahti ja suuri lama alkoi. Se oli kova isku Kreugerille ja hänen imperiumilleen.

Kreugerin omaisuus oli hänen huippuaikoinaan 20 miljardia Ruotsin kruunua. Vuoden 2000 valuuttakurssin mukaan 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Laman vuosina hänen pankkinsa antoivat neljän miljardin kruunun lainoja.

[muokkaa] Romahdus

Vuonna 1932 kiersi huhu, että Kreugerin omistamat yhtiöt olivat taloudellisesti epävakaita. Kreuger & Toll oli huomattava yhtiö Wall Streetillä. Vuonna 1932 se hakeutui konkurssiin ja huomattiin, että sen 250 miljoonaa dollaria oli olematonta rahaa.

12. maaliskuuta vuonna 1932 Ivar Kreuger löydettiin kuolleena vuoteestaan Pariisin asunnostaan. Hän oli tehnyt itsemurhan ampumalla itsensä välttääkseen oikeudenkäynnit.

Monien salaliittoteorioiden mukaan Kreuger olisi itse aiheuttanut konkurssinsa. Ennen konkurssia Kreuger oli jakanut tuhansia debentuureja. Ne olivat siihen aikaan hyvin suosittuja ja Kreugerin imperiumin nousu oli työllistänyt monia ja monet ruotsalaiset olivat innolla sijoittamassa rahaa näihin "Kreugerin papereihin". Romahduksen jälkeen monet menettivät omaisuutensa.