Intensiteetti

Wikipedia

Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa aikayksikössä siirtyy aallon mukana pinnan läpi pinta-alayksikköä kohden.

[muokkaa] Äänen intensiteetti

Äänen intensiteetti on äänen teho suhteessa pinta-alaan:

missä P on äänen teho ja A on äänen etenemissuunnan vastainen kohtisuora pinta-ala.

[muokkaa] Äänen intensiteettitaso

Heikoin ääni, jonka ihmisen korva havaitsee 1000 Hz:n taajuudella, on intensiteetiltään noin 10^-12 W/m². Tätä intensiteetin arvoa kutsutaan kuulokynnykseksi. Voimakkain ääni, jonka ihmisen korva sietää, on intensiteetiltään noin 1 W/m². Tämä voimakkain ääni on 10¹² kertaa kuulokynnyksen suuruinen. Logaritminen asteikko soveltuu hyvin kuvaamaan näin laajaa voimakkuusaluetta.

Kuultavan äänen voimakkuutta kuvataan suureella äänen intensiteettitaso. Äänen intensiteettitaso määritellään havaittavan intensiteetin I ja kuulokynnyksen intensiteetin I₀ = 10^-12 w/m² suhteen avulla.

missä I on havaittava intensiteetti ja I₀ kuulokynnyksen intensiteetti.

Intensiteettitason yksikkö on desibeli. Määritelmässä lg tarkoittaa kymmenkantaista logaritmifunktiota.

^[1]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica 3 - Aallot. WSOY, 2005. ISBN 951-0-24940-8.

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.