Induskulttuuri

Wikipedia

Induskulttuuri (Harappa-kulttuuri, Indus-Sarasvatin sivilisaatio) kukoisti nykyisessä Pakistanissa Indusjoen laaksossa noin 2600—1800 eaa.. Se kehitti oman kirjoituksen ja yhteiskunnan samaan tapaan kuin Mesopotamia ja Egypti. Näin ollen sitä pidetään kolmanneksi vanhimpana jokilaaksojen suurista sivilisaatioista.

Induskulttuurin syntyä edelsi pitkä kehitys ja vaikutteet Lähi-idästä. Tämä varhainen sivilisaatio rakensi suuria säännöllisen asemakaavan mukaisia kaupunkeja, joista tunnetuimpia lienevät Mohenjo-Daro, Harappan, Lothal ja Dholavira.

Koska kulttuurin kirjoitusta ei osata tulkita, on tämä sivilisaatio arvoituksellinen. Kiistelyä on herättänyt myös kulttuurin tuho. Perinteisesti on sanottu, että arjalaiset maahantunkeutujat tuhosivat tämän sivilisaation 1900—1700 eaa.. Pohjoisempana Margianakulttuuri romahti samoihin aikoihin noin 1800-1700 eaa. uusien valloittajien saapumiseen, ja näihin aikoihin myös Mesopotamiaan vaelsi kassiitteja, jotka ottivat myöhemmin siellä vallan.

Syynä ovat saattaneet olla myös kapinat ja/tai joen kulun muutokset. Induskulttuurin asukkaiden oletetaan olleen ainakin osaksi dravidoja, tamilien sukuisia ihmisiä, jotka ovat aikoinaan saapuneet alueelle ehkä Iranista.^[1] Jotkin induskulttuurin piirteet ovat säilyneet Intian nykyisessä uskonnossa hindulaisuudessa.

Monet Induskulttuuriin liittyvät tekijät ovat hyvin kiistanalaisia. Joidenkin intialaisten mukaan arjalaisten muutto Intiaan ei tuhonnut Indus-sivilisaatiota, koska arjalaisten sotavaunuja ei ole löydetty. Arjalaisten kulttuurin merkittävin tuntomerkki oli juuri nopeat sotavaunut. Silti löydöt kuten hautaustavat ja keramiikka viittaavat arjalaisten saapumiseen alueelle.

Niin sanottuja Indus-sinettejä on löydetty laajalta alueelta Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. On mahdollista, että induskulttuuriin viitataan sumerilaisten teksteissä Meluhhana (toinen vaihtoehto nimelle Meluhha on Egypti).

Induskulttuuria nimitetään myös Harappa-kulttuuriksi ja induskulttuuria edeltäneitä kulttuureita esiharappalaisiksi, ja myös Induksen Ghaggar-Hakran sivilisaatioksi Saraswatin sivilisaatioksi.

Sisällysluettelo 1 Induskulttuurin löytäminen 2 Arkkitehtuuri 3 Kieli ja uskonto 4 Kirjoitus ja tiede 5 Kuvataide 6 Induskulttuurin historia 6.1 Induskulttuurin esihistoria lyhyesti 7 Induskulttuurin kaupungit 8 Induskulttuurin alku 9 Induskulttuurin aikaisia kulttuureita lähialueilla ja kauempanakin 10 Induskulttuurin alue 11 Induskulttuurin jako kahteen ryhmään 12 Harappa 13 Induskulttuurin talous ja yhteiskunta 14 Induskulttuurin tuho 15 Viitteet 16 Katso myös 17 Aiheesta muualla

[muokkaa] Induskulttuurin löytäminen

Nykyisen Pakistanin alueella, Mohendjo-Daron ja Harappan kaupunkien läheisyydessä tehtiin 1920-luvulla kaksi maailman mitassakin merkittävää arkeologista löytöä. Alueilta, jotka ovat 600 kilometrin etäisyydellä toisistaan, löydettiin merkkejä kulttuurista, joka nimettiin alueiden halki virtaavan Indus-joen (Sindhu) mukaan Indus-jokilaakson kulttuuriksi (myös Harappan sivilisaatioksi ensimmäisen löydöspaikan mukaan). Kaivauksissa kävi ilmi, että alueilla on ollut samankaltaista, esiintymisaikaansa nähden hyvin kehittynyttä kaupunkiasutusta yli 4000 vuotta sitten. Kulttuurin kukoistuskausi ajoitettiin ajalle n. 2500–1500 eaa. Se oli neljästä varhaisimmasta urbaanista sivilisaatiosta (Intia, Egypti, Mesopotamia, Kiina) kaikkein laajimmalle levinnein ulottuessaan lännessä nykyisen Pakistanin Balutšistanin provinssista Intiaan Uttar Pradeshin osavaltioon idässä ja pohjoisessa Afganistanin eteläosista sekä Himalajan rinteiltä etelään Mumbaihin Intiaan. Historiallisen Intian olemassaolon katsotaan alkaneen juuri täältä.

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Ajatus Indus-jokilaakson kulttuurin kehittyneisyydestä liittyy suurimmalta osin tämän sivilisaation kaupunkijärjestelmän kehittyneisyyteen. Rakenteeltaan nämä linnoitetut ja lukuisia erityyppisiä rakennuksia (viljavarastoja, kylpylöitä, hallintorakennuksia, jne.) sisältävät kaupungit oli suunniteltu ruutuasemakaavan mukaan. Talot, joista useat olivat monikerroksisia, oli rakennettu standardikokoisista poltetuista tiilistä. Useimmissa taloissa oli kaivo ja monessa uima-allas. Viemäröintijärjestelmä oli aikaansa nähden ainutlaatuisen kehittynyt. Myös todisteita meriteitse tapahtuvaan kaupankäyntiin - jonka on arvioitu suuntautuneen suurimmalta osin Mesopotamiaan - tarvittavasta infrastruktuurista on löydetty.

[muokkaa] Kieli ja uskonto

Indus-jokilaakson kulttuurin kieli on vieläkin suurelta osin mysteeri eikä sen varhaisimpia vaiheita koskaan pystyttäne selvittämään. Sitä pidetään kuitenkin mahdollisesti dravidakielenä.

Indus-kulttuurin uskonto on mielenkiintoisessa suhteessa nyky-Intian kulttuuriin. Indus-sivilisaatiossa palveltiin monia jumalia, ylimmäisenä äitijumalaa, mutta myös eräänlaisessa jooga-asennossa istuvaa kolmikasvoista miespuolista jumaluutta (jonka on arveltu edeltävän hindulaisuuden Shiva-jumalaa); tärkeitä fyysisiä symboleita olivat myös kiviset fallos-hahmot (-> lingam) sekä niiden naispuoliset vastineet (-> yoni). Härkää palvottiin pyhänä (-> pyhä lehmä -kultti) ja sittemmin sekä buddhalaisuudessa että hindulaisuudessa korkeasti arvostettuun asemaan kohonnutta boddhipuuta (pyhäviikunapuu) pidettiin pyhänä.

[muokkaa] Kirjoitus ja tiede

Induksen kulttuurin tutkimuksen suurin yksittäinen haaste lienee kaivauksissa löydettyjen, pääosin yksisarvisen eläimen kohokuviolla koristeltujen sinettien kirjainmerkkien sisältö. Merkkejä on kaikkiaan noin 400 ja ne esiintyvät 1–17 merkin sarjoissa. Suomalaisista etenkin indologi Asko Parpola on ollut kansainvälisen tutkijakaartin kärjessä Indus-kirjoituksen selvittämisessä, mutta täydellisesti merkkien sisältöä ei pystytä ehkä koskaan selvittämään.

Indus-kirjoituksessa näkyvät kaksi Indus-sivilisaation merkittävintä piirrettä, voimakas ulkoisten muotojen - kirjoituksen lisäksi mm. mittajärjestelmän - yhdenmukaisuus, ja kaiken ulkoisen toiminnan ajan kulusta piittaamaton samankaltaisuus, pysähtyneisyys.

Tiede ja insinööritaito olivat induskulttuurissa melko pitkälle kehittyneitä. Aikaa, pituutta ja massaa mitattiin tarkasti. Tiilen mitat olivat 1:2:4. pienin pituuden yksikkö oli 1.704mm. Käytettiin 10-järjestelmää. Painon pohjayksikkö oli 28 g. Metallurgia hallittiin hyvin. Ennustettiin vuorovesiä.

[muokkaa] Kuvataide

Useimmat kaivauksissa löydetyistä esineistä ovat käyttöesineitä, mutta myös selviä taideteoksia on nostettu esiin. Osassa teoksista on kreikkalaisia vaikutteita^lähde?, joissakin aiheissa esim. seemiläisiä piirteitä. Ihmishahmoja kuvaavista teoksista tunnetuin on täysin omintakeinen, pronssista veistetty, tyyliltään kepeä alastoman tanssijatytön hahmo. Intian kuvataiteen kehityksen kannalta kenties olennaisimpia löytöjä ovat erilaiset kaivertamalla, veistämällä tai maalaamalla kuvatut eläinhahmot, joiden naturalistinen ja lämmin estetiikka tuli sittemmin osaksi koko Intian kuvataidetta.

[muokkaa] Induskulttuurin historia

[muokkaa] Induskulttuurin esihistoria lyhyesti

Luokka: Esiharappalaiset kulttuurit

Induskulttuuri lienee syntynyt Lähi-Idän vaikutuksesta. Ehkä noin 7000 eaa. alueelle saapui luultavimmin lännestä päin maanviljely, ja noin 5500 eaa. alueelle saapuneet saviastiat kertovat monista paikallisista kulttuureista.

Mehrgarh I-III oli varhainen maatalouskylä. Noin 4000-3600 eaa. syntyi suuria linnoitettuja kyliä. Tämä viittaa sotiin mikä on tyypillistä sivilisaation syntyä edeltävällä kaudella. Amrin linnoitettu pikkukaupunki oli 3600-3300 eaa. Noin 3000 eaa. rakennetussa Kot Dijin asutuskeskuksesa oli nähtävissä yläkaupunki ja alakaupunki, mikä kertoo väestön jakautumisesta hallitsevaan ja hallittavaan väestökerrokseen. Klassisen Induskulttuurin synty tapahtui pohjoisessa Kot Dijin, Rehman Dheri ja Banawalin kolmiossa välillä n. 2800/2700-2600 eaa. ns Kot Diji-vaiheessa. Tällöin yksi keskus lienee valloittanut laajan alueen, ja perustanut Induskulttuurin asutuskeskuksia.

Ajoitus	Vaihe	Aikakausi
7000 - 5500 eaa.	Mehrgarh I (esikeraaminen neoliittinen)	Varhainen ruoantuotantokausi
5500-3300	Mehrgarh II-VI (keraaminen neoliittinen)	Alueellistuva kehitys 5500-2600
3300-2600	Varhaisharappalainen (Varhaispronssikausi)
3300-2800	Harappa 1 (Ravi-vaihe)
2800-2600	Harappa 2 (Kot Diji-vaihe, Nausharo I, Mehrgarh VII)
2600-1900	Harappa-kulttuuri (Induslaakson sivilisaatio)	Yhtenäistymisen kausi
2600-2450	Harappa 3A (Nausharo II)
2450-2200	Harappa 3B
2200-1900	Harappa 3C
1900-1300	Myöhäisharappalainen (Hautausmaa H-kulttuuri)	Hajaannuksen kausi
1900-1700	Harappa 4
1700-1300	Harappa 5
1300-300	Rautakausi: Maalattu harmaa keramiikka, Pohjoinen musta kiillotettu keramiikka	Indus-Gangesin perinne

S. P. Guptan käyttämä aikajako

Vaihe	Löytöpaikka Kerrostumanumero	Ajoitus
Muodostava vaihe	Mehrgarh-IV-V	n. 4000-3500 eaa.
Varhaisvaihe	Kalibangan-I	n. 3500 - 2800 eaa.
Siirtymävaihe	Dholavira-III	n. 2800 - 2600 eaa.
Kypsä vaihe	Harappa-III, Kalibangan-II	n. 2600- n. 1900 eaa.
Myöhäisvaihe	Hautausmaa H, Jhukar	n. 1900 - 1500 eaa.
Loppuvaihe	Dholavira	n. 1500 - 1400 eaa.

[muokkaa] Induskulttuurin kaupungit

Indusvirran kaupungit tunnetaan täydellisestä suorakulmaisesta arkkitehtuuristaan. Isommat suorat kadut halkovat kaupunkeja melko ahtaisiin kortteleihin, joissa mutkittelevat ahtaat kujat. Kaupunkia hallitsee korkeammalla oleva linnoitettu palatsialue, linnavuori. Muutenkin kaupungin rakenne on monia muurien ympäröimiä kukkuloita.

Linnoitus on yleensä pitkulainen 1:2 pohjoisesta etelään ja joskus lännessä. Harappan linnoitus on 215 X 460 m, korkeus 7 m. Linnoitusten koot ovat pienemmissä paikoissa pienempiä. Linnoitukset ovat kaupunkien vanhempia osia, jotka ovat nousseet ajan mukana rauniokummuiksi, telleiksi.

Muutamissa kaupungeissa on viemäröinti. Monet kaupungit on ympäröity muureilla ja eräässä tapauksessa akropolista ympäröi vielä laajempi muurilla suojattu alue. Julkisia rakennuksia on, mm. viljavarasto ja kylpylä, jota on luultavasti käytetty rituaalisiin peseytymisiin. Kylpylä on toistaiseksi löydetty vain Mohenjo-Darosta.

Suuriin piirteisin kuuluu myös tiilitasanteita, jotka joskus ovat ympyrän muotoisia. Muurit suojasivat kaupunkeja myös tulvilta. Monet kaupungin asukkaat olivat kauppiaita ja käsityöläisiä. Mohenjo-Darossa, tyypillisessä induskulttuurin suurkaupungissa oli n. 35000-41000 asukasta. Kaupungin ala oli 250 ha eli 2.5 km². Akropoliin eli linnoituksen ala oli noin kymmenes tästä.

Pienen kaupungin ala on vain 10-100 ha ja kylän 1-10 ha.

[muokkaa] Induskulttuurin alku

Kypsän induskulttuurin kehitys oli vaatinut noin 200 vuotta. Klassisen induskulttuurin alkuun näyttää liittyvän tulipaloja eri kaupungeissa (Amri, Kalibangan), ja niiden uudelleenrakentamista. Kot Diji paloi kaksi kertaa noin 2500 eaa. Tämä viittaa valloitukseen ja ryöstämiseen. Toiset arkeologit taas epäilevät näiden palojen olleen paikallisia, satunnaisia paloja.

Uudelleenrakennetut kaupungit olivat säännöllisempiä kuin vanhat. Vanhat keramiikkatyylit jatkoivat, mutta pääasiassa keramiikka oli uutta harappalaista tyyppiä.

Samaan aikaan Egyptissä rakennettiin pyramideja ja Urissa haudattiin kuninkaita.

[muokkaa] Induskulttuurin aikaisia kulttuureita lähialueilla ja kauempanakin

Belutshistanissa oli Kullin kulttuuri noin 2500-2000 eaa., joka vaihtoi vaikutteita Induskulttuurin kanssa. Afganistanissa oli monia keskuksia, mm induskulttuurin siirtokunta Mundigak 2500-1800 eaa.

ja Shahr-i-Sokhta (Shahr-e Sukhteh, "palanut kaupunki") 3200-2100 eaa. Shahr-i-Sohkta paloi noin 2100 eaa. eikä sitä rakennettu uudelleen, kaupunki oli palanut kaksi kertaa aiemminkin historiansa aikana.

Afganistanin pohjoisrajalla ja sen pohjoispuolella oli BMAC-kulttuuri jonka siirtokunta lienee ollut Shortugai 2200-2000 eaa.

Induskulttuurin lähialueelle Iraniin ja Afganistaniin siirtyi indoeurooppalaisia arjalaisia ja Pohjois-Afganistaniin rakennettiin Tillya Tepe. ^[2]

[muokkaa] Induskulttuurin alue

Induskulttuurin ydinalue ulottui melko sateisesta Punjabista laajalle alueella Kashmirista Indusjokea alaspäin kuivaan Sindiin, sekä Gujaratiin Intiaan.

Mohendo-Daron ja Harappan välimatka on noin 1000 km. Indus-asutusta oli myös eteläisen Iranin Arabianmeren rannoilla.

1. Punjab (esimerkiksi: Harappa)
2. Rajasthan, Haryana (esimerkiksi: Kalibangan)
3. Bahawalpur (esimerkiksi Ganweriwala)
4. Sind (tyypillisiä: Mohenjo-daro)
5. Baluchistan (tyypillisiä: Kulli Harappan vaihe)
6. Gujarat (tyypillisiä: Dholavira, Lothal).

Neljällä ensimmäisellä alueella (1.-4.) Harappan kulttuuri on saapunut melko myöhään. Tämä viittaa induskulttuurin alkaneen joko Belutsistanissa tai Gujaratissa rannikolla. Harappalaisen ajan alku näkyy eri löytöpaikoilla eri tavalla. Kot Dijissa ja Kalibanganissa havaitaan selvä hyppäys vanhemmasta myöhempään. Esimerkiksi Dholavirassa havaitaan varhaisen induskulttuurin evoluutiota. Jalilpur, Sarai Khola: ei koskaan induskulttuuria, vaan vain niin sanottua esiharappalaista.

Kaikkiaan induskulttuuri peitti noin 1 250 000 km² laajuisen alan. Alueella on asunut viitisen miljoonaa ihmistä. Nykyään Indus-asutuksia tunnetaan yli 1050. Suuri osa asutuksista on muinaisen joenuoman varrella. Painopiste lienee sijainnut Etelä-Pakistanissa.

Tuohon aikaan Indusvirran sijasta kulki toinen joki Chaggra-Hakra jonka varrella oli noin 150 kaupunkia. Sitä sanotaan myös Saraswatiksi (Sarasvati). Alueella olivat ongelmina runsaat tulvat ja kuivuus.

Suuria Indus-kaupunkeja olivat Mohenjo-daro (Mohenžo-daro), Harappa, Lakhmirwala, Rakhigarhi (Rakhi Garhi), Gurnikalan I, Harappa, Hasanpur ja Mohenjo-daro. Näiden kaikkien ala oli 1–2,25 km².

Muita tunnettuja ovat mm. satamakaupunki Lothal ja Dholavira sekä Ganeriwala, jota tosin ei ole kaivettu.

Indus-asutuksia oli jopa Delhissä ja Mumbaissa asti sekä Himalajalla ja Iranissa. Suurissa kaupungeissa oli yli kymmeniätuhansia asukkaita. Mohenjo-Darosta ja Harappasta on löydetty linnavuori ja Harappasta kaupungin muuria, joka on vahvistettu neliskulmaisin tornein. Linnoittaminen saattaa liittyä kulttuurin alkuvaiheisiin.

Induksen laaksossa havaitaan kolme asutuskeskittymää tai taskua. Keskusalue on Bikaner Bhawalpurin alueella, missä oli 400 paikkaa 1000 km² alueella Yazdanista Derawariin. Toinen kaupunkikeskittymä on Sirhindiä pitkin 120 km² alueella Mansasn provinssissa, Punjabissa, seitsemän kaupunkia ja yhteensä noin 30 paikkaa. Kachchhissa, eteläinen, on Sindhin ja Gujaratin välillä, noin 50 paikkaa.

Manda oli luultavimmin induslaisten kauppa-asema Himalajalla, josta saatiin puutavaraa. Gumba on taas vastaava Afganistanissa. Se välitti metallia, mineraaleja ja puuta. Amu-Darjan ja Kochajoen risteyksessä oli Shortugain siirtokunta. Mohenjo-Daroa asutettiin ehkä vain 200 vuotta.

[muokkaa] Induskulttuurin jako kahteen ryhmään

Kypsä induskulttuuri jaetaan kahteen alaryhmään: Sorath ja Sindhi. Sindhille ovat tyypillisiä poltetut tiilet, säännöllinen arkkitehtuuri, ja sylinterisinetit sekä viemärit, tarkat painot ja mitat, mustavalkeat vaatteet, metallin työstö sekä massiiviset tiilitasanteet.

Sindhiä on löydetty Gujaratista, Kutchista, Punjabista, Haryanasta ja Uttar Praheshista. Sindhiin liittyvät Mohenjo-daro, Lothal, Rangpur, Harappa, Desalpur, Shirkotada, Manda, Ropar(Rupar), Kalibangan ja Chanhudaro.

Sorathista taas puuttuvat sylinterisinetit, ornamentit ja tarkka arkkitehtuuri. Sorathia on Saurashtrassa, Kullissa, ja Belutsistanissa ja Gujaratissa.

[muokkaa] Harappa

Harappassa oli noin 23 500 asukasta ja sen ala oli noin 150 hehtaaria. Varhaisin kaupunki Kot Diji -vaiheessa n. 2800-2500 käsitti 25 ha.

Harappan historia jaetaan kolmeen vaiheeseen:

• 3A (2600-2450 eaa.)
• 3B (2450-2200 eaa.)
• 3C (2200-1900 eaa.)

Kaupunkia rakennettiin tuolloin jatkuvasti. Voimakas kasvu alkoi vuoden 2450 jälkeen B- ja C-vaiheissa. Kaupungissa ei havaita minkäänlaista jakoa eri alueisiin.

Talojen koot vaihtelivat yhden huoneen taloista yli kymmenen huoneen suurtaloihin. Lähes jokaisessa talossa on oma kaivo.

[muokkaa] Induskulttuurin talous ja yhteiskunta

Induskulttuurin alueen yhtenäisyys viittaa yhteen valtioon.

Induskulttuurista on väitetty seuraavaa: vähän todisteita sodista, suurista kuninkaista, suurista temppeleistä, palatseista. Kuitenkin kaupunki jakautui usein kahteen-kolmeen eriarvoiseen alueeseen. Induskulttuuri mitä ilmeisimmin laajeni laajalle alueelle sotien avulla.

Eri ammattiryhmät asuivat omissa kortteleissaan.

Kaukokauppa oli merkittävä tuottaja. Ei ole suoranaisia todisteita kuninkaista tai orjista tai sodista. Kuitenkin Indus-kaupungit olivat ainakin Akropoliin osalta linnoitettuja.

[muokkaa] Induskulttuurin tuho

Induskulttuurin uskotaan yleimmin tuhoutuneen indoiranilaisten arjalaisten saavuttua maahan ehkä Iranista noin 1800 eaa. Itäisten indoeurooppalaisten indoiranilaisten leviämiseen liittyi puolapyöräisten sotavaunujen ilmestyminen Intiaan välillä 1800-1500 eaa.

Monet tutkijat ovat epäilleet ajatusta, että arjalaisten saapuminen olisi hävittänyt Induksen sivilisaation. On myös epäilty mahdollisesti jotain sisäistä konfliktia, kapinaa tai sisällissotaa. Tätä on voinut edeltää geologisista muutoksista johtuva jokien kulun muutos, johon liittyi kuivuutta ja tulvia. Saraswati-joki jonka varrella oli monia Indus-asutuksia vaihtoi suuntaansa noin 1900 eaa. ^[3]

Induskulttuuri alkoi heiketä noin 1900-1700 eaa. Romahdus näyttää olleen asteittainen. Myöhäisharappalaisella kaudella noin sadan vuoden aikana suuria kaupunkeja hylättiin tai ne kutistuivat. Asutus siirtyi maaseuduille ja alkoi jälkiurbaani Jhukar-vaihe Cholistanissa ja Sindhissä.

Monet kaupungit paloivat Belutshistanissa ja samaan aikaan Mundigakissa Afganistanissa rakennettiin suuria palatseja.^[4]

Ja joistain laakson keskuksista on löydetty muinaisella kadulla makaavia luurankoja, joilla on rikotut kallot.

^[5] Mutta rikottuja kalloja ei ole kovin montaa koko Harappan alueella. ^[6] On löydetty myös kuparisia kirveitä joita indoiranilaiset käyttivät. ^[7]

Toisaalta monin paikoin väestö näyttää säilyneen samana. Tämä saattaa merkitä arjalaisen eliitin asettumista maahan.

Pohjoisessa Pakistanissa levisi itään päin Uurnahauta H-kulttuuri joka ilmestyi Harappaankin, jonka polttohautaus oli tyypillisesti indoiranilainen. Ihmiset alkoivat yhtäkkiä haudata kuolleitaan tuhkana uurnahautoihin. Tämä kulttuuri levisi Sindhissä ja Punjabissa itään päin. Myös Gandharan kulttuuri (1600-) liittynee arjalaisiin. Esimerkiksi Pirakista on löydetty uusia arjalaisia aiheita, joissa tulee esille mm. hevosen käyttö.

Kaksoisvirtainmaan lähteet lakkasivat mainitsemasta Meluhhan, kauppakumppanin, jota on yleensä pidetty induskulttuurina. Samoihin aikoihin muualta tuodut kotilot kävivät Induslaakossa asteittain harvinaisemmiksi.

Induskulttuuri heikkeni vähitellen maahan saapuneiden indoiranilaisten vallatessa alaa.

Vaikka joissain vanhoissa asutuskeskuksissa yhä asuttiin, alkoi vuosisatojen vieriessä kohota pohjoiseen Pakistaniin ja Intiaan kaupunkikeskuksia, jotka taistelivat keskenään. Alkoi ns vedalainen aika, jonka aikana hindulainen Veda-runous muotoutui.

Dravidalainen ja arjalainen uskonto sekoittuivat. Induksen kansan ainutlaatuinen perintö ei kokonaan hävinnyt, vaan elää yhä pääosin Etelä-Intian kielissä ja epäsuorasti siinä panoksessa, jonka dravidalainen maailmantulkinta esimerkiksi keskiajan Bhakti-runoudessa ja hartauslauluissa on hindulaiseen uskonnolliseen sisältöön antanut.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ http://perso.orange.fr/atil/atil/x2.htm
2. ↑ http://www.afghanculture.org/?fuseaction=events.timeline&cat_id=14
3. ↑ http://www.archaeologyonline.net/artifacts/aryan-harappan-myth.html
4. ↑ http://www.thamesandhudsonusa.com/web/humanpast/summaries/ch14.html
5. ↑ http://www.geocities.com/Athens/Ithaca/1335/Hist/fall_ind.html
6. ↑ http://www.geocities.com/dipalsarvesh/aboriginal.html
7. ↑ http://www.geocities.com/Athens/Ithaca/1335/Hist/fall_ind.html#ash

[muokkaa] Katso myös

• Varhaisharappalaiset kulttuurit
• Sumeri
• Elam
• BMAC
• Indoiranilaiset
• Arjalaiset
• Vedalainen kausi
• Hautausmaa H-kulttuuri
• Gandharan kulttuuri

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Harappa.com
• An invitation to the Indus Civilization (Tokyo Metropolitan Museum)
• Week 16: Indus Valley (Harappan) Civilization
• Indus-Saraswati civilization

• Harrapa and Indus Valley civilization at harrapa.com
• Ancient Civilizations Timeline
• The Harappan Civilization
• Prehistoric dentistry evidence found in Indus - BBC News
• Indus artefacts
• Ancient Indian History
• Cache of Seal Impressions Discovered in Western India
• Sarasvati-Sindhu civilization
• image collection
• Kathiroli et al. 2004. "Recent Marine Archaeological Finds in Khambhat, Gujarat". Journal of Indian Ocean Archaeology No 1, p. 141-149.
• Kulli culture
• afganistan early history
• Mlecchawriting