Helsingin Energia
Wikipedia
| Helsingin Energia | |
 |
|
| Yritysmuoto | Liikelaitos |
|---|---|
| Perustettu | 1909 |
| Toimitusjohtaja | Seppo Ruohonen |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Palvelualue | Suomi |
| Toimiala | Energia-ala |
| Tuotteet | Sähkön myynti, energiantuotanto ja -hankinta, kaukolämpötoiminta, sähkön jakelu, sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys. |
| Liikevaihto | 674,3 milj. € (2006) |
| Liikevoitto | 224,5 milj. € (2006) |
| Henkilökuntaa | 1250 (HY/2006) |
| Tytäryhtiöt | Oy Mankala Ab, Vantaan Energia 40 %, Mitox Oy, Helen Sähköverkko Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU). |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Kotisivu | www.helsinginenergia.fi |
Helsingin Energia (ruots. Helsingfors Energi) on vuonna 1909 perustettu Suomen suurimpiin lukeutuva, kansainvälisestikin tunnettu energia-alan yritys. Aikaisemmin se tunnettiin Helsingin kaupungin sähkölaitoksena, myöhemmin energialaitoksena. Helsingin Energia myy sähköä eri puolille Suomea sekä kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä Helsingissä. Voimalaitoksista yhtiö omistaa muun muassa Vuosaaren A- ja B-voimalaitokset, Hanasaaren B-voimalaitoksen, Kellosaaren kaasuturbiinilaitoksen (varavoimalaitos), Vanhankaupungin vesivoimalaitoksen ja Salmisaaren voimalaitoksen A- ja B-voimalaitokset. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Sähkötalossa Helsingin Kampissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kaukolämmön tuotanto
Helsingin Energia aloitti kaukolämpötoimintansa vuonna 1953. Nykyisin yli 90 % Helsingin kiinteistöistä kuuluu kaukolämmityksen piiriin. Helsingin Energia on Suomen suurin kaukolämpöä myyvä yritys. Se myy vuosittain yli 6 000 gigawattituntia lämpöä noin 13 000 asiakaskiinteistölle. Lassilan ja Vuosaaren kaupunginosien lämpökeskuksissa polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua. Alppilan, Jakomäen, Munkkisaaren, Myllypuron, Patolan, Ruskeasuon ja Salmisaaren kaupunginosien lämpökeskusten energialähteenä käytetään polttoöljyä. Kaukolämpöputkea on yhteensä yli 1 130 kilometriä. Helsingissä on myös Euroopan pisin yhtenäinen kaukolämpötunneli (20 kilometriä), joka siirtää Vuosaaren voimalaitoksessa tuotettua kaukolämpöä kantakaupunkiin.
[muokkaa] Kaukojäähdytyksen tuotanto
Kaukojäähdytyksen tuotanto käynnistyi vuonna 2005. Vuoden lopussa kaukojäähdytysliittymiä oli 35 kappaletta, ja niiden liittymisteho on noin 31 MW. Nykyiset kaukojäähdytysalueet sijoittuvat tiiviisti rakennetuille alueille yleensä liikehuoneistoihin, jossa kaukojäähdytyksen käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Salmisaaren kaukojäähdytyskeskuksilta energiaa siirretään jakeluverkon avulla Ruoholahden, Kampin, Töölön, Kluuvin ja Kaartinkaupungin kaupunginosissa sijaitseville kaukojäähdytyksen asiakaskiinteistöille. Vuoden 2005 aikana valmistui kaukojäähdytyksen jakeluverkkoa yhteensä noin 8 km, ja joka vuosi tästä eteenpäin on mahdollisuus rakentaa tarpeen mukaan 8 km lisää.
[muokkaa] Sähkön tuotanto
Sähköenergiaa energiayhtiö myy yli 300 000 asiakkaalle eripuolille Suomea.
Sähkön hankinta vuonna 2006 oli määrältään 8532 GWh.
Vuoden 2006 sähkön kokonaishankinta energialähteittäin:
- Maakaasu 49 %
- Kivihiili 29 %
- Ydinvoima 16 %
- Uusiutuvat energianlähteet 6%
Sähköstä tuotettiin Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla 74 %, josta yhteistuotannon osuus oli 78 %. Voimaosuuksista tuli 25 % ja sähkön ostoa oli 1 % kokonaishankinnasta.[1]
Helsingin Energiaa on kritisoitu siitä, että Helsinki tuottaa Pohjoismaiden suurimmista kaupungeista eniten hiilidioksidipäästöjä.[2] Helsingin Energia käytti vain 8 % uusiutuvaa energiaa sähköntuotantoon[3] ja suurimmaksi osaksi sen tuottama lämpö- ja sähköenergia tuotetaan kivihiilellä ja maakaasulla. Suora vertailu Helsingin ja Tukholman alueella tuotettujen hiilidioksidipäästöjen välillä ei ole kuitenkaan mahdollista mm. siksi, että Helsingin alueella tuotetaan enemmän sähköä kuin kulutetaan, kun taas Tukholmaan tuodaan sähköä, jonka tuotannon päästöt jäävät näin Tukholman ulkopuolelle.
[muokkaa] Suunnitelmat ja hankkeet
Helsingin Energia suunnittelee Pohjolan Voiman kanssa Mussaloon kombivoimalaa (Mussalo 3). Helsingin kaupunginvaltuustossa on keskusteltu puupellettien käyttöön ottamaista Helsinki Energian energiantuotannon muuttamiseksi enemmän uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaksi.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Helsingin Energia: Energian tuoteseloste 20. helmikuuta 2007. Viitattu 9. lokakuuta 2007.
- ↑ Anna-Leena Pyykkönen: Helsinki on huonoin 13.12.2006. Helsingin sanomat. Viitattu 26. helmikuuta 2007.
- ↑ Energian tuotantoseloste 2006 (Sähkö, lämpö ja jäähdytys) 20.2.2007. Helsingin Energia. Viitattu 26. helmikuuta 2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Helsingin Energia |
|
Hanasaari B | Kellosaari | Mussalo 3 (aloite) | Salmisaari A | Salmisaari B | Vuosaari A | Vuosaari B |
