Pohjolan Voima

Wikipedia

Pohjolan Voima Oy on suomalainen energiayhtiö, joka omistaa vesi-, tuuli-, lämpö- sekä lauhdevoimalaitoksia eri puolilla Suomea. Lisäksi yhtiö omistaa enemmistön Teollisuuden Voima Oy:stä, joka puolestaan omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitokset.

Pohjolan Voima toimii sähkön ja lämmön tuotannossa omakustannusperiaatteella. Se tarkoittaa, että yhtiö myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen hintaan, joka kattaa yhtiön kaikki tuotantokustannukset.

[muokkaa] Tytäryhtiöt

Pohjolan voima omistaa energian tuotantolaitoksia useiden tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta. Merkittävimpiä omistuksia ovat 56,8 % enemmistöosuus Teollisuuden Voima Oy:ssä sekä kokonaan oma PVO-Vesivoima Oy, joka hoitaa vesivoimalaitoksia Kemijoessa, Iijoessa ja Kokemäenjoessa. PVO-Innopower 67,4 % Pohjolan voiman omistama tytäryhtiö, joka on erikoistunut tuulivoiman tuottamiseen. Yhtiöllä on tuulivoimaloita muun muassa Kristiinankaupungissa, Kokkolassa, Oulun seudulla ja Kemissä.

[muokkaa] Historia ja omistus

Pohjolan Voima perustettiin vuonna 1943. Yhtiön osakkaiksi tulleet metsäteollisuusyritykset tarvitsivat toiminnassaan sähköä, mutta yksikään osakas ei yksinään pystynyt kattamaan suurten voimalaitosten rakentamisen kustannuksia, minkä vuoksi energian tuotanto päätettiin keskittää ja kustannukset jakaa.

Aluksi Pohjolan Voima rakensi vesivoimalaitoksia. 1960-luvulla sähkön tarpeen kasvaessa yhtiö ryhtyi rakentamaan myös lämpövoimalaitoksia. Ensimmäisten lämpövoimalaitosten polttoaine oli öljy. Kun öljykriisit moninkertaistivat polttoaineen hinnan, Pohjolan Voima rakensi hiilivoimalaitoksia ja oli perustamassa ydinvoimayhtiötä, Teollisuuden Voima Oy:tä.

Länsirannikon Voima Oy ja Etelä-Suomen Voima Oy fuusioitiin Pohjolan Voimaan 1990-luvulla. Lisäksi yhtiö osti Oy Nokia Ab:n energialiiketoiminnan. Vuosituhannen vaihteessa Pohjolan Voima aloitti yhdessä osakkaidensa kanssa mittavan biovoimalaitosten rakennusohjelman ja oli edistämässä Teollisuuden Voiman uutta ydinvoimahanketta. Uusin tuotantomuoto on tuulivoima, johon Pohjolan Voima investoi huomattavasti.

Pohjolan Voiman perustajaosakkaat olivat suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä. Myöhemmin yhtiön osakkaiksi on tullut myös kuntien energialaitoksia ja -yhtiöitä sekä muuta teollisuutta.

[muokkaa] Käynnissä olevat hankkeet

Pohjolan Voimalla on käynnissä useita eri energiahankkeita eri puolilla Suomea.

Kollaja

Pohjolan Voima suorittaa Kollajalla ympäristövaikutusten arviointia vesivoimahankkeeseen liittyen.

Kerava

Pohjolan Voiman tytäryhtiö Keravan Lämpövoima Oy rakentaa uuden biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen Keravan suunnitteilla olevan logistiikkakeskuksen yhteyteen. Hankkeen kustannusarvio on noin 65 miljoonaa euroa. Voimalaitos valmistuu tuotannolliseen käyttöön joulukuussa 2009.

Uusi voimalaitos tuottaa sähköä 21 megawatin, kaukolämpöä 48 megawatin ja prosessilämpöä 10 megawatin teholla. Energia toimitetaan Keravan Energia Oy:lle. Voimalaitos käyttää polttoaineinaan metsähaketta, kantoja, ruokohelpiä ja turvetta.

Lappeenranta

Pohjolan Voima, UPM ja Lappeenrannan kaupungin omistama Lappeenrannan Energia ovat sopineet toukokuussa 2007 yhteisvoimalaitoksen rakentamisesta UPM:n Kaukaan tehdasalueelle. Investoinnin kokonaisarvo on 244 miljoonaa euroa. Laitos käynnistyy keväällä 2010.

Uusi voimalaitos tuottaa prosessihöyryä ja sähköä UPM:n Kaukaan tehtaille sekä sähköä ja kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle. Voimalaitoksen lämpöteho on noin 385 MWTH. Sen polttoaineita ovat kuori ja metsäenergiapuu eli oksat, latvukset, kannot ja pienpuu sekä turve.

Hankkeen toteuttaa Kaukaan Voima Oy, josta Pohjolan Voima Oy omistaa 54 % ja Lappeenrannan Energia Oy 46 %.

Porin Prosessivoima

Pohjolan Voiman tytäryhtiö Porin Prosessivoima Oy rakentaa uuden biovoimalaitoksen Poriin Kemira Pigments Oy:n Kaanaan teollisuusalueelle. Uusi voimalaitos tuottaa sähköä 65 megawatin teholla, höyryä 140 megawatin ja kaukolämpöä 70 megawatin teholla. Voimalaitos käyttää polttoaineinaan puupolttoaineita, turvetta, hiiltä ja kierrätyspolttoaineita. Hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa euroa. Voimalaitos valmistuu vuoden 2008 lopussa.

Kemi, Ajos

Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Innopower Oy aloitti Suomen suurimman tuulipuiston rakentamisen Kemin Ajokseen vuonna 2006. Yhteensä 30 megawatin tuulipuistoon rakennetaan kymmenen kolmen megawatin tuulivoimalaitosta osin merelle ja osin maalle. Tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä vuoden 2008 lopussa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 50 miljoonaa euroa.

Oulunsalo, Riutunkari

Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Innopower Oy päätti vuonna 2006 laajentaa Oulunsalon Riutunkarin tuulipuistoksi rakentamalla sinne kaksi uutta kolmen megawatin tuulivoimalaitosta. Tuulivoimalaitokset pystytettiin alkuvuonna 2008. Riutunkarin tuulipuiston kokonaiskapasiteetiksi tulee 10,3 megawattia. Laajennushankkeen kustannusarvio on 8,6 miljoonaa euroa.

Vespa

Pohjolan Voiman Iijoen vesivoimalaitoksille on vahvistettu perusparannusohjelma. Samalla päätettiin myös uutta tekniikkaa hyödyntämällä parantaa laitosten hyötysuhdetta. Voimalaitoksista on rakenteita ja joen uomaa muuttamatta mahdollista saada noin 20 prosenttia lisää tehoa ja viisi prosenttia lisää energiaa.

Parannustyöt aloitettiin Kierikin vesivoimalaitoksessa vuosina 2006 ja 2007. Seuraavana vuorossa oli Haapakosken voimalaitos, jossa työt aloitettiin joulukuussa 2007. Vesivoimatuotannon tehostaminen lisää osaltaan uusiutuvan, kotimaisen energian tuotantoa.

Pohjolan Voima ja Helsingin Energia suunnittelevat uutta hiililauhdevoimalaa Kotkan Mussaloon, joka aloittaisi toimintansa vuonna 2015. Voimalan koko olisi 700 MW. Laitoksen polttoaineita olisivat hiili, maakaasu, turve, muut biomassat sekä energiajäte. Energialähteiden osuuksia ei ole eritelty, mutta hiilen määrä olisi huomattava. Laitoksessa yritetään käyttää hiilidioksidin talteenottoa.^[1]