Gotiikka
Wikipedia
Gotiikka on Euroopassa vallinnut taiteen tyylikausi, joka seurasi romaanista ja edelsi renessanssityyliä. Sen juuret ovat 1140-luvun Ranskan arkkitehtuurissa, ja tyylilajin ensimmäisenä edustajana voidaan pitää Pariisin Saint-Denisin katedraalia. Gotiikan myötä syntyi myös goottilaiseksi luonnehdittavaa kuvanveistoa, maalaustaidetta ja taidekäsityötä. Alppien pohjoispuolella gotiikka käsitti ajan noin 1150–1525 ja Italiassa noin 1250–1420. Britteinsaarilla varhaista gotiikan aikakautta kutsutaan nimellä Early English. Gotiikka on vaihtelevaa, sillä sen vaiheet ja ilmentymät usein poikkeavat maakohtaisesti huomattavasti toisistaan. Goottilainen taide korostaa erityisesti uskonnollisuutta.
Nimitys "gotiikka" syntyi Italiassa renessanssiaikana kuvaamaan "barbaarien" eli goottien, rakennustaidetta. Sana on vasta myöhemmin laajennettu merkitykseltään siten, että sillä käsitetään myös aikakauden kuvataiteita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Piirteitä
Gotiikka arkkitehtuurissa syntyi alun perin teknisenä oivalluksena, josta taiteelliset ulottuvuudet seurasivat. Ajatuksena oli solakoita pilareita ja niiden päällä kulkevia kapeita ruoteita käyttäen muodostaa rakennukselle kivirunko. Näin rakennus pysyi kasassa ilman tiiviitä seiniä ja seinät kyettiin vapauttamaan kannatustehtävästään muun muassa suurille ikkuna- ja lasirakenteille. Tyypillisiä piirteitä ovat veistoskoristelut, kolmiosainen sisäänkäynti, kapeat ja korkeat tornit sekä pyöreät, koristeelliset ruusuikkunat. Goottilainen arkkitehtuuri pyrki uskontoa korostavana tyylisuuntana "tavoittelemaan taivaita", mikä näkyy symbolisesti koko rakennuksen yleisenä korkeutena.
Eräs gotiikan tärkeimmistä tunnuspiirteistä ovat suipot holvikaaret, verrattuna romaanisen kauden pyöreisiin eli puoliympyrän muotoisiin holvikaariin. Tämä oli alun perin gotiikan rakennustekniikan sanelemaa. Puoliympyräholvikaaren pystyy kahden pilarin väliin virittämään vain tietyn korkuisena, eli korkeus on puolet pilarien keskinäisestä etäisyydestä, eikä erisuuriin pilariväleihin siten saa samankorkuisia puoliympyräholveja. Sen sijaan kahdesta osasta koostuvan goottilaisen suipon kaaren korkeutta voidaan säädellä muuttamalla suippoutta, ja siten erisuuriin pilariväleihin saa tehtyä samankorkuiset holvikaaret. Tämä on erityisen tarpeellista ristiholvauksessa eli neljän pilarin varaan tulevissa kahteen suuntaan holvatuissa katoissa: romaanisilla puoliympyräkaarilla pilarien on oltava neliömuodostelmassa, mutta goottilaisilla suippoholveilla pilarit voivat olla suorakaidemuodostelmassa, eli pilarivälin ei tarvitse olla yhtäsuuri molempiin suuntiin.
[muokkaa] Gotiikan arkkitehtuuria
 Gotiikan arkkitehtuurin rakenteita. |
 Salisburyn katedraali, gotiikalle ominaisia suippopäisiä kaaria. |
 Kirkon fasadi, Soissons, Ranska. |
 Münsterin kaupungintalo, Saksa. |
[muokkaa] Gotiikan kuvanveistoa
 Bambergin ratsastaja Bambergissa Saksassa. |
 Enkeli, yksityiskohta Pyhän Neitsyen kruunajaisista, norsunluu, Pariisi, 1200-luvun puoliväli. |
 Kolme viisasta neitsyttä, Magdeburgin katedraali, Saksa, n. 1250. |
 Neitsyt Maria ja lapsi, puuta n. 1250 Bergenin museo, Norja. |
[muokkaa] Gotiikan maalaustaidetta
 Stefan Lochner: Madonna ruusutarhassa, 1448. |
 Gentile da Fabriano: Madonna ja pyhä Nikolaus, 1395–1400. |
 Fra Angelico: Nimen anto kastajaisissa, yksityiskohta moniosaisesta teoksesta, 1434–1435. |
 Andrea Bonaiuto: Pyhän Tuomaksen voitto, det. |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- E. H. Gombrich: Maailman taiteen historia. Suomentanut Sakari Saarikivi. Porvoo: WSOY, 1980.
