Föhntuuli
Wikipedia
Föhntuuli on lämmin ja kuiva laskutuuli, joka syntyy kostean ilmavirtauksen ylittäessä vuoriston. Yleensä ilma jäähtyy noustessaan, sillä ilmanpaine laajentaa sitä. Kun kostea ilma nousee vuoren rinnettä ylöspäin, se tiivistyy vesipisaroiksi ja sataa. Tiivistyminen vapauttaa lämpöä ympäristöön ja lämmittää nousevaa ilmaa jonkin verran. Föhn voi lämmittää ilmaa jopa 30°C.
Föhn-ilmiössä on aina orografinen (vuoreen liittyvä) sade vuoriston tuulenpuolella. Föhniä selittää kaksi fysiikan lakia: kaasu lämpenee paineen kasvaessa, ja veden tiivistyminen vesihöyrystä nesteeksi vapauttaa energiaa.
Kun virtaus nousee vuorenrinnettä ylöspäin, ilma joutuu pienempään paineeseen ja jäähtyy. Vesihöyry tiivistyy sateeksi ja putoaa maahan. Tiivistymisestä vapautuu energiaa. Alamäen puolella paine laskee, lämpötila nousee, mutta haihtuminen ei kompensoi tiivistymistä, sillä vesi on jo poistunut ilmatilavuudesta. Tämän takia vuoriston ylittäminen kuivattaa ilmaa. Alamäkeen virtaava ilma joutuu suurempaan paineeseen, ja sen lämpötila nousee 10 astetta kilometriä kohti. Föhnalueilla nähdään usein vuorten lähellä mantelipilviä.
Ilmiötä kutsutaan Alpeilla föhniksi, Kalliovuorilla chinookiksi. Föhn tunnetaan myös nimillä zonda, diablo, wiatr halny ja Santa Ana. Suomessa sitä havaitaan Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa Norjan vuorten aiheuttamana.
AEG-yhtiö rekisteröi hiustenkuivaajalle 1920-luvulla nimityksen fööni; sana on levinnyt yleisemmin kielenkäyttöön 1970-luvulla.
