Evankelinen herätysliike
Wikipedia
| Kristinusko: luterilaisuus Osa artikkelisarjasta |
|
|
Evankelinen herätysliike |
|
Evankelinen herätysliike on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä. Historiallisesti evankelinen herätysliike kuuluu ns. uusluterilaisuuden piiriin. Liikkeen pääuoman suomenkielinen kattojärjestö on Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, jolla on ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen.
Evankelisen herätysliikkeen laulukirja on Siionin kannel.
[muokkaa] Historia
Evankelisen liikkeen perustaja oli Fredrik Gabriel Hedberg (1811-1893), joka koki voimakkaan, pietismiin johtaneen hengellisen heräämisen 14-vuotiaana 1826. Hänet vihittiin papiksi 1834, sai yhteyden heränneisiin vuosien 1835-1836 herätyksen aikana, karkotettiin Ouluun vankilasaarnaajaksi 1840 ja siirrettiin sieltä Raippaluotoon 1842 ja Pöytyälle 1843.
Raippaluodon aikanaan Hedberg sai voimakkaan evankeliumin kokemuksen, jonka taustalla oli muun muassa Lutherin Evankeliumipostilla. Tämän seurauksena syntynyt evankelinen herätys erkani herännäisyydestä 1843. Taustalla oli muun muassa se opillinen seikka, että evankelinen liike korosti herännäisyydestä poiketen ihmisen saavan heti uskoa olevansa Jumalan lapsi Raamatun lupausten perusteella. Hedberg alkoikin julistaa "iloista evankeliumia". Sen mukaan ihmisen ei tarvitse etsiä itsestään katumusharjoituksen oikeita merkkejä, vaan saa omistaa jo nyt pelastuksen. Jumala on jo pelastanut ihmisen Jeesuksen lunastuskuoleman ja kasteen kautta.
Vuonna 1854 Hedberg valittiin Kaarinan kirkkoherraksi. Evankelinen herätys levisi alkuun voimakkaasti Pöytyän ja Turun seudulla, 1860-luvulla se laajeni Helsingin seudulle. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) perustamiseen mennessä vuonna 1873 evankelisuutta oli jo 200 seurakunnassa.
[muokkaa] Evankelisuus tänään
Evankelisuutta on sanottu "omistavaksi" uskoksi ja "heti"-uskoksi, erotukseksi herännäisyyden "odottavasta" ja "ikävöivästä" uskosta. Evankelisuus on varsin opillinen herätysliike. Se korostaa Martti Lutherin kirjojen ja luterilaisten tunnustuskirjojen tärkeyttä mutta myös lähetystyön tärkeyttä. Kuitenkin oppiakin tärkeämpää evankelisuudelle on vapaan armon korostaminen.
Nykyään evankelinen liike toimii vahvimmin Lounais-Suomessa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. SLEY:n johto on perinteisesti suhtautunut torjuvasti naispappeuteen. Koska osa evankelisista maallikoista kuitenkin on virkakysymyksissä ns. kirkollisella kannalla (hyväksyy naispappeuden), on evankelisessa liikkeessä jonkin verrran sisäisiä ristiriitoja virkakysymyksen suhteen. Näitä ristiriitoja ratkottiin viimeksi 2007 kesällä Ylistaron evankeliumijuhlien yhteydessä pidetyssä vuosikokouksessa, jossa maalikkojäsenet äänestivät perinteisen virkakäsityksen (vastustaa naispappeutta) puolesta ja evankelisen herätysliikkeen johto vahvisti uudelleen tämän kannan liikkeen viralliseksi kannanotoksi. Joukko naispappeuteen myönteisesti suhtautuvia evankelisia pappeja ja maallikoita perustikin 30.3.2008 Evankelisen Lähetysyhdistys ELY:n.
Kesäisin pidettävillä SLEY:n Evankeliumijuhlilla käy noin 15 000 henkeä. (Vuonna 2007 Ylistarossa tosin noin 12 000 henkeä.). ELY järjestää ensimmäiset kesäjuhlansa v.2008. Vuosittain järjestettävä Maata näkyvissä- tapahtuma kokoaa noin 10 000 nuorta (Vuonna 2006 paikalla pääkonsertissa täydet 11 000 hlöä ja vuonna 2007 n. 12 000). Yhdistys on yksi kirkon lähetysjärjestöistä. Evankelisen liikkeen suomenkielinen pää-äänenkannattaja on Sanansaattaja ja ruotsinkielinen vastaava Sändebudet. Evankelinen herätysliike julkaisee yhdessä Suomen Kansanlähetyksen kanssa Nuotta-lehteä, Suomen vanhinta kristillistä nuorisojulkaisua.
