Charles Magnante

Wikipedia

Charles Magnante (7. joulukuuta 1905 New York City, New York – 30. joulukuuta 1986 Westchester, New York) oli yhdysvaltalainen harmonikkataiteilija, sovittaja ja säveltäjä jolla oli merkittävä rooli soittimen imagon kehittämisessä rahvaanomaisena pidetystä kansansoittimesta monien musiikkityylien instrumentiksi.^[1]

[muokkaa] Tausta

Charlesin isä oli suosittu harrastajasoittaja, jota tilattiin usein muun muassa italialaisiin häihin muusikoksi. Jo viiden vanhana hän lauloi isänsä mukana ja seitsenvuotiaana hän opetteli korvakuulolta soittoa isänsä instrumentilla, tältä salaa. Kuudentoista ikäisenä hän sai jo tarjouksia lähteä kiertueille, joista hän kieltäytyi opiskeluihinsa vedoten.^[2]

[muokkaa] Ura

Magnante soitti pianoharmonikkaa. Hän aloitti uransa ravintolamuusikkona italialaisissa ravintoloissa, mutta otti pian määrätietoisesti etäisyyttä sen ajan stereotyyppisestä "O Sole Mio" -harmonikansoittajaimagosta. 1940-luvulla hän oli yhdessä kitaristi Tony Mottolan ja urkuri George Wrightin kanssa CBS-yhtiön vakiomuusikkoja, esiintyen runsaasti muun muassa yhtiön radiolähetyksissä. Hän toimi myös studiomuusikkona.^[1] Uransa huippukohdassa hänellä saattoi olla kolmekymmentä suoraa radiolähetystä ja kahdeksan studiosessiota yhden viikon aikana. Hän toimi myös konserttimuusikkona, jossa huippukohta lienee esiintyminen Buffalon Civic Stadiumilla 40 000:lle katsojalle.^[2]

Magnante toimi kolme eri kautta vuonna 1938 perustetun Yhdysvaltojen harmonikkaliiton AAA:n (engl. American Accordion Association) puheenjohtajana^[1] ja hän oli yksi järjestön kahdestatoista perustajajäsenestä^[3].

[muokkaa] Tuotanto

Magnante julkaisi lukuisia harmonikansoiton oppikirjoja. Hän teki myös useita sovituksia aikansa iskelmämusiikista sekä klassisista teoksista, joista monia pidetään edelleen harmonikansoittajien "standardiohjelmistona".^[1] Magnanten ehkäpä tunnetuin sävellys on sooloteos Accordiana, jonka hän sävelsi vain kahdessakymmenessä minuutissa. Hänen sovituksensa ja sävellyksensä ulottuvat useiden musiikkityylisuuntien alueille, sisältäen viihdemusiikkia, klassista musiikkia, jazzia ja boogie-woogieta.^[2]

[muokkaa] Diskografia

Hän julkaisi sooloäänitteitä useille levymerkeille ja hänen levytyksiään on myös julkaistu uudelleen erilaisina kokoelmina.^[1]

Accordion Pops Concert, COOK 1013, (1954-55)
His & Hers, COOK 1014, (1954)
Accordiana, COLUMBIA C-53
Accordiana Vol. II, COLUMBIA C-283
Magnante in Concert, GRAND AWARD GA 268 S
Polka Party, GRAND AWARD GA 33-323, (1956)
Roman Spectacular, GRAND AWARD GA EP 20226
Roman Spectacular, GRAND AWARD GA 33-361, (1957)
Accordiana, Charles Magnante & Mullen Sisters, HOLLYWOOD LPH 131, (1958)
Charles Magnante Plays the Accordion, GRAND AWARD AAS-707, (1958), opetusmateriaali- ja äänitesarja harmonikansoiton opiskelijoille ja opettajille
Polka Party, GRAND AWARD GA 33-363, (1958)
Roman Spectacular Volume II, GRAND AWARD GA 33-374, (1958), Stereo release GA 205 SD
Spanish Spectacular, GRAND AWARD GA 33-379, (1958), Stereo release GA 212 SD
Paris Panorame, GRAND AWARD GA 33-383, (1958)
Percussion Italiano, GRAND AWARD GA 33-426 (1959), Stereo release 257 SD, (1961)
Roman Carnival, GRAND AWARD GA 33-429 / 260 SD (???? / 1962)
Polkas, GRAND AWARD GA 249 SD, (1960)
Moods for Moderns, GRAND AWARD GA 33-413
Roman Accordion, COMMAND R 33 852/RS 852 SD, (1963)
Fiesta!, COMMAND R 33 869/RS 835 SD, (1964)
Romantic Accordion, COMMAND R 33 888/RS 888 SD, (1965)
Carnival in Faraway Places, COMMAND RS 907 SD, (1967)
Accordion Bellicosity, COMMAND RSSD 971-2, (1974)
Polka Party, WALDORF MUSIC HALL MH 45-155
Holiday in Paris, WALDORF MUSIC HALL MHK 33-1218
Accordion Variety Concert Volume 1, ACCORDIA RECORDS V6490-10043
Accordion Encores (C-kasetti), MCR 1001
Virtuoso Accordion (C-kasetti), MCR 1000
Boston Radio Interview WGBH FM (C-kasetti), WGBH FM RADIO
21 Favorites (kasetti ja kirja)

Mukana muun muassa seuraavilla useiden artistien levytyksistä kootuilla levyillä:

Stereophonic Spectacular, GRAND AWARD G.A. 400, (1958)
Stereophonic Spectacular Volume 2, GRAND AWARD G.A. 402-SD, (1958)
Command Sampler, Volume 11, COMMAND COM-11 SD , (1963)
Command Sampler, Volume 17: Preview '67, COMMAND COM 17 SD, (1967)
New Dimensions in Stereo, COMMAND SD 6869-00, (1967)

Magnante oli mukana myös muusikkona useiden kuuluisten artistien, kuten Marlene Dietrichin levyillä, esimerkiksi:

Annette Hanshaw, Sonny Boy (1928)
Marlene Dietrich, Lilli Marlene, DECCA 23456 (1945)
Kenyon Hopkins His Orchestra & Chorus, MERRIMAC 751

[muokkaa] Yksityiselämä

Magnante oli naimisissa kahdesti. Hänellä on poika ja tytär ensimmäisestä, eroon päättyneestä, avioliitosta. Hänen toinen vaimonsa Charlotte oli myös ammattimuusikko, jonka hän tapasi tämän esiintyessä Atlantassa. Charlotte Magnante kuoli seitsemän vuotta Charlesin jälkeen.

Magnante oli innokas suurriistanmetsästäjä, jolla oli lukuisia täytettyjä eläinten päitä muistoina retkiltä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Hän kirjoitti metsästyslehtiin artikkeleita matkoistaan ja kokemuksistaan.^[2]

[muokkaa] Lähteet

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 ^1,4 spaceagepop.com: Charles Magnante 2006. www.spaceagepop.com. Viitattu 18. marraskuuta 2007. (englanniksi)
↑ ^2,0 ^2,1 ^2,2 ^2,3 Tom Collins: In Memory of Charles Magnante www.accordions.com. 1999. Accordions Worldwide. Viitattu 18. marraskuuta 2007. (englanniksi)
↑ accordionbillboard.com: Photo of Founders of the American Accordionists Association (AAA) accordionbillboard.com. Viitattu 18. marraskuuta 2007. (englanniksi)