Berti Vogts
Wikipedia
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Hans Hubert Vogts | |
Syntymäaika | 30. joulukuuta 1946 | |
Syntymäpaikka | Büttgen, Nordrhein-Westfalen, | |
Pituus | 168 cm | |
Seura | ||
Seura | Azerbaidžanin maajoukkue | |
Tehtävä | Päävalmentaja | |
Ammattilaisseurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1965-1979 | Bor.Mönchengladbach | 419(32) |
Maajoukkue | ||
1967-1978 | Saksa | 96(1) |
Valmennusura | ||
1986-1990 1990-1998 2000-2001 2001-2002 2002-2004 2007-2008 2008- |
Saksa (apuv.) Saksa Bayer 04 Leverkusen Kuwait Skotlanti Nigeria Azerbaidžanin maajoukkue |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Hans Hubert "Berti" Vogts (s. 30. joulukuuta 1946) on nykyinen jalkapallovalmentaja ja entinen maajoukkuetason pelaaja. Maaliskuussa 2008 hänet valittiin Azerbaidžanin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ura pelaajana
[muokkaa] Seurajoukkue
Vogts liittyi kotikylänsä VfR Büttgeniin vuonna 1954, kun hän oli seitsemänvuotias. Büttegenissa hän pelasi vuoteen 1965, kun hän siirtyi Borussia Mönchengladbachiin. Oikeana laitapuolustajana pelannutta Vogtsia alettiin kutsua Terrieriksi. Vogts oli Mönchengladbachin avain pelaajia joukkueen voittaessa 1970-luvulla viidesti Bundesliigan, kerran Saksan cupin ja kahdesti UEFA Cupin. Bundesliigassa hän pelasi yhteensä 419 ottelua, tehden niissä 32 maalia. Kansainvälisissä otteluita hän pelasi 64, joissa hän teki kahdeksan maalia. Vogts edusti koko uransa Mönchengladbachia, kunnes hän lopetti vuonna 1979.
[muokkaa] Maajoukkue
Vogts pelasi yhdeksän poikien, kolme alle 23-vuotiaiden ja 96 aikuisten ottelua. Hän oli voittamassa vuoden 1974 maailmanmestaruutta, jonka loppuottelussa hänen muistetaan pitäneen hollantilaisen Johan Cruijffin ansoissa.
[muokkaa] Ura valmentajana
Aktiivijalkapalloilijan uransa lopetettuaan Vogts alkoi valmentaa Saksan U-20 maajoukkuetta. Vuonna 1986 hänestä tuli aikuisten maajoukkueen apuvalmentaja. Vuonna 1990 hänet ylennettiin päävalmentajaksi, ja hän joutui lopettamaan U-20 -joukkueen valmentamisen. Maajoukueen hän johti vuoden 1996 Euroopan mestariksi. Saksan hävittyä Kroatialle vuoden 1998 maailmanmestaruuskilpailuiden puolivälierissä, Vogts lopetti valmentajan tehtävät.
Parin vuoden tauon jälkeen hän siirtyi Bayer Leverkusenin peräsimeen vuoden 2000 marraskuussa. Hänet kuitenkin erotettiin tehtävästään jo toukokuussa, vaikka Leverkusen oli selvinnyt Mestareiden liigan pudotuspeleihin. Hän aloitti vuoden 2001 elokuussa Kuwaitin päävalmentajan tehtävät.
Vuoden 2002 alussa hän siirtyi Skotlannin valmentajaksi. Kun Skotlanti 2004 EM-kisojen karsinnoissa hävisi sekä Norjalle että Unkarille, ja pelasi tasan Färsaarien kanssa, Vogts sai valtavasti kritiikkiä osakseen. Vogts ei kuitenkaan eronnut lehdistön paineista huolimatta. Vuoden 2004 lokakuussa Moldovan kanssa pelattu tasapeli vei Skotlannin mahdollisuudet 2006 maailmanmestaruuskilpailuihin, mikä sai kannattajat jälleen vaatimaan valmentajan vaihdosta. Walter Smith otti maajoukkuevalmentajan vastuun 2. joulukuuta 2004, ja Vogtsin aika oli ohi.
15. tammikuuta 2007 Vogts teki nelivuotisen sopimuksen Nigerian maajoukkueen kanssa. Vogts luotsasi Superkotkat Afrikan mestaruuskisojen tammi-helmikuussa 2008 puolivälieriin, joissa Nigeria hävisi Ghanalle 2-1.
Helmikuussa 2008 Vogts ilmoitti jättävänsä tehtävänsä Nigerian maajoukkuevalmentajana. [1] Kiinnostuksensa Vogtsin seuraajaksi ovat ilmaisseet mm. entiset huippupelurit Sunday Oliseh ja Daniel Amokachi.
Maaliskuun 2008 lopussa Azerbaidžanin jalkapalloliitto palkkasi Vogtsin maajoukkueensa uudeksi päävalmentajaksi. Vogtsin lisäksi tehtävään olivat ehdolla mm. Philippe Troussier, Hans-Peter Briegel ja Horst Köppel. [2] Azerbaidžan pelaa samassa MM2010-karsintalohkossa Suomen kanssa.
Edeltäjä: Rudi Völler |
Bayer 04 Leverkusenin päävalmentaja 2000–2001 |
Seuraaja: Klaus Toppmöller |
Edeltäjä: Craig Brown |
Skotlannin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 2002–2004 |
Seuraaja: Walter Smith |
Edeltäjä: Christian Chukwu |
Nigerian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 2007–2008 |
Seuraaja: ei nimetty |
1 Maier | 2 Vogts | 3 Dietz | 4 Rüssmann | 5 Kaltz | 6 Bonhof | 7 Abramczik | 8 Zimmermann | 9 Fischer | 10 Flohe | 11 Rummenigge | 12 Schwarzenbeck | 13 Konopka | 14 D. Müller | 15 Beer | 16 Cullmann | 17 Hölzenbein | 18 Zewe | 19 Worm | 20 H. Müller | 21 Kargus | 22 Burdenski | Valmentaja Schön