Balduin I (Jerusalem)
Wikipedia
Balduin I (Baoduin I, Baudouin I, n. 1058 – 2. huhtikuuta 1118) oli ensimmäisen ristiretken johtohahmoja ja nimellisesti Jerusalemin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas. Balduin oli Bouillonin Godefroyn veli.
Godefroy ei halunnut Jerusalemin kuninkaan arvonimeä, vaikka käytännössä toimikin valtakunnan hallitsijana. Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1100 Balduin kruunattiin Jerusalemin kuningaskunnan ensimmäiseksi kuninkaaksi Betlehemissä. Valtakaudellaan Balduin onnistui laajentamaan kuningaskuntaa edelleen.
Balduin oli Boulognen kreivin Eustace II:n ja tämän vaimon Idan kolmas ja nuorin poika. Balduinin vanhemmat suunnittelivat pojalleen kirkollista uraa, joka kuitenkin myöhemmin kariutui. Balduin vietti nuoruutensa Normandiassa ja avioitui Godehilde de Toenin kanssa. Vuonna 1096 Balduin lähti veljiensä kanssa ensimmäiselle ristiretkelle. Matkalla Pyhälle maalle Godehilde sairastui ja kuoli.
Balduinin toinen vaimo oli armenialaisen hallitsijan tytär Arda, jonka hän kuitenkin hylkäsi kahdeksan avioliittovuoden jälkeen, vedoten tämän uskottomuuteen. Vuonna 1113 Balduin avioitui Adelaide del Vaston kanssa. Balduin ei saanut lapsia yhdenkään vaimonsa kanssa, mistä syystä häntä epäiltiin homoseksuaaliksi.
Viimeisen elinvuotensa ajan Balduin sairasteli. Hän epäili sairautensa aiheuttajaksi "laitonta" avioliittoaan Adelaiden kanssa ja lähetytti vaimonsa Sisiliaan. Balduin toipuikin ja marssi armeijoineen Egyptiin. Eräänä päivänä, ollessaan ritariensa kanssa kalastamassa Niilillä, Balduin kuitenkin sairastui jälleen eikä toipunut enää ennalleen. Hän kuoli matkalla takaisin Jerusalemiin 2. huhtikuuta 1118. Balduinin jälkeen Jerusalemin valtaistuimelle nousi hänen serkkunsa Bourcqin Balduin.
 |
Edeltäjä: Godefroy de Bouillon |
Jerusalemin kuningas |
Seuraaja: Balduin II |
