Apollo 11

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: kieli

Apollo 11

Lennon tunnus

Lennon tilastotiedot

Lennon nimi:

Apollo 11

Komentoalus:

CM-107

Huolto-osa:

SM-107

Kuumoduuli:

LM-5

Kantoraketti:

Saturn V SA-506

Kutsukoodi:

Komentomoduli:
Columbia
Kuumoduli:
Eagle

Miehistön määrä:

Lähtöalusta:

Kennedy Space Center, Florida
LC 39A

Laukaisu:

16. heinäkuuta 1969
13:32:00 UTC
Kennedy Space Center,
Florida
LC 39A

Kuuhun laskeutuminen:

20. heinäkuuta 1969
20:17:40 UTC
Rauhallisuuden meri
0° 40' 26.69" P,
23° 28' 22.69" I [1]
(perustuu IAUn
Mean Earth Polar Axis
-koordinaatistoon)

Kuukävelyn kesto:

2 h 31 min 40 s

Aika kuun pinnalla:

21 h 36 min 20 s

Kuunäytteiden massa:

21,55 kg

Laskeutuminen Maahan:

24. heinäkuuta 1969
16:50:35 UTC
13°19′N 169°9′W

Lennon kesto:

195 h 18 min 35 s

Aika Kuun kiertoradalla:

59 h 30 min 25,79 s

Massa:

CSM: 30 320 kg
LM: 16 448 kg

Miehistön kuva

Armstrong (vas.), Collins ja Aldrin

Navigation

Edellinen lento	Seuraava lento
Apollo 10	Apollo 12

Apollo 11-astronautti Edwin Aldrin Kuussa Kuun pinnalla tuodun tieteellisen laitteen vieressä. Taustalla kuualus Kotka.

Neil Armstrong kuualuksen vierssä

Apollo 11 oli ensimmäinen miehitetty Kuuhun laskeutunut avaruuslento ja sen yhteydessä tehtiin myös ensimmäiset kuukävelyt. Lennolla oli mukana kaikkiaan kolme Yhdysvaltain astronauttia. Neil Armstrong ja Edwin "Buzz" Aldrin laskeutuivat Kuuhun kuumodulissa kun taas Michael Collins pysytteli samaan aikaan Kuun kiertoradalla komentomoduulissa. Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä vieraalle taivaankappaleelle 1969-07-2121. heinäkuuta 1969 kello 02.56 (UTC).

[muokkaa] Apollo-ohjelma

Varsinaista kuulentoa oli valmisteltu aikaisemmilla Apollo-lennoilla ja Apollo 11 oli Apollo-ohjelman viides miehitetty lento. Aikaisemmista miehitetyistä Apollo-lennoista kaksi oli käynyt Kuun lähellä. Apollo 8 kävi ensimmäisenä miehitettynä aluksena Kuun kiertoradalla, ja Apollo 10 lennolla testattiin kuualusta Kuun kiertoradalla matalimmillaan 15 km päässä Kuun pinnasta.

[muokkaa] Lennon kulku

Muutamaa tuntia ennen laskeutumista varsinainen kuualus Kotka (engl. Eagle) irtaantui Michael Collinsin ohjaamasta komentoalus Columbiasta.

[muokkaa] Laskeutuminen

Laskeutumispaikaksi oli valittu Kuun päiväntasaajan lähellä oleva tasainen alue, niin sanottu Rauhallisuuden meri, joka on muinainen basalttitasanko.

Laskeutumista ohjasi tietokone, joka on nykymittapuun mukaan hidas ja kömpelö. Kun laskeutuminen eteni, alusta ohjaava tietokone alkoi näyttää korkeuslukemia väärin verrattuna tutkan suoraan astronauteille antamiin lukemiin. Lisäksi Armstrong huomasi, että tietokone ohjasi alusta kiviä täynnä olevaan kraatteriin. Armstrong kytki tietokoneen pois päältä ja ohjasi alusta käsin. Lennonjohto ei kuullut aluksesta muutamaan minuuttiin mitään, kun Armstrong etsi laskeutumispaikkaa. Lennonjohto oli huolissaan aluksen leijuessa pitkään Kuun pinnan yllä, ja tuhlatessaan viimeisiä laskeutumiseen varattuja polttoaineitaan. Kuumodulin laskeutumusosaan jäi polttoainetta jäljelle vain noin puolen minuutin ajoa varten. ^[1] Yli 12 asteen kulmaan laskeutuminen olisi ollut vaarallista, sillä turvallinen paluu vaati, että alus olisi lähes täysin pystyssä. Kuualus laskeutui 4 asteen kulmaan ja upposi noin sentin Kuun pintaan. Pian laskeutumisen jälkeen Armstrong ilmoitti lennonjohdolle: "Houston, täällä Rauhallisuuden meren tukikohta, Kotka on laskeutunut" (engl. "Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed.")

[muokkaa] Kuukävely

Aluksesta astronautit huomasivat Kuun pinnan olevan omalla kolkolla tavallaan kaunis. Astronautit saivat valvontakeskukselta luvan kävellä Kuun pinnalla, kun oli todettu kuualuksen olevan paluuseen sopivassa kunnossa.

Kuualuksen ovi ei auennut heti laskeutumisen jälkeen, kun astronautit halusivat lähteä kuukävelylle Kuun pinnalle. Ongelma selvisi ja Armstrong sai lopulta avattua kuumodulin oven. Insinöörit olivat ensin ajatelleet oven aukeavan itsestään, koska sisällä oli painetta ja ulkona taas ei. Astronautit eivät voineet rikkoa ovea, koska Kuusta palaaminen olisi muuttunut mahdottomaksi. Armstrongin saatua oven auki ei Buzz Aldrin uskaltanut ensin lähteä ovelta pois, koska pelkäsi sen juuttuvan kiinni.

Astuessaan Kuun pinnalle 1969-07-2121. heinäkuuta 1969 kello 02.56 (UTC) Armstrong lausui historialliset sanat:

»"Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle."
engl. "That's one small step for (a) man, one giant leap for mankind." »

Armstrong huomasi Kuussa liikkumisen helpommaksi kuin simulaattorissa, vaikka selkäreppu siirsi hieman painopistettä taakse. Kuupöly oli liukasta ja kävelyä oli suunniteltava muutamia askeleita eteenpän. Kypärä lämpeni hieman auringonvalossa, ja aurinkoon suoraan katsomista piti välttää. Astronautit huomasivat, että kuussa saattoi liikkua hyppimällä kuin kenguru.

Sillä aikaa kun Armstrong ja Aldrin kävelivät Kuussa kolmas astronautti Mike Collins kiersi Columbia-komentoaluksella Kuuta ja muun muassa otti kuvia Kuun pinnasta.

Armstrong ja Aldrin asensivat kuunjäristystä mittaavan seismometrin ja laserheijastimen sisältämän EASEP-paketin Kuun pinnalle, samoin kuin yhdysvaltain lipun. Astronautit pysyivät lähellä kuualusta, Armstrong kävi enimmillään 110 m päässä. Eräässä vaiheessa oltiin yhteydessä silloiseen Yhdysvaltain presidentti Nixoniin. Astronautit ottivat näytteitä kuukivistä.

Hieman yli kahden tunnin kävelyn jälkeen astronautit palasivat valvontakeskuksen käskystä vastahakoisesti kuualukseen, missä nukkuivat ennen paluulentoa.

[muokkaa] Paluu

Herättyään astronautit lensivät kuumodulin yläosalla eli nousu-osalla Kuuta kiertävän komentoaluksen luo. Tämän jälkeen komentoalus lähti paluulennolle kohti Maata. Paluun aikana alus syöksyi suurella nopeudella Maan ilmakehään, sen lämpökilpi kuumeni hehkuvaksi ja jonkin ajan kuluttua alus leijui laskuvarjojen varassa mereen. Pelastusmiehistö tuli hakemaan astronautit.

[muokkaa] Apollo 11:n laskeutumispaikka

Apollo 11:n laskeutumisalue Mare Tranquillitatisin eli Rauhallisuuden meren eteläosassa noin 20 kilometriä Sabine D -kraatterista lounaaseen valittiin osaksi sen vuoksi, että miehittämättömät Ranger 8 ja Surveyor 5 -laskeutujat sekä Lunar Orbiter -luotain olivat havainneet sen suhteellisen tasaiseksi alueeksi, joka ei todennäköisesti aiheuttaisi suuria ongelmia laskeutumiselle tai kuukävelylle.

[muokkaa] Miehistö

Neil Armstrong – komentaja
Michael Collins – komentomoduulin pilotti
Buzz Aldrin – kuumoduulin pilotti

[muokkaa] Ajankohta

Lähtö: 16. heinäkuuta 1969 13:32,00 UTC Kennedyn avaruuskeskuksesta
Eagle irtosi Columbiasta: 20. heinäkuuta 1969 17:44,00 UTC
Laskeutuminen Kuuhun: 20. heinäkuuta 1969 20:17,40 UTC Rauhallisuuden mereen
Kuukävely:
- Eaglen luukku avattiin: 21. heinäkuuta 1969 02:39,33 UTC
  - Armstrong poistui kuumoduulista: 02:51,36 UTC
  - Armstrong astui Kuun pinnalle: 02:56,15 UTC
  - Armstrong palasi kuumoduuliin: 05:09,00 UTC
  - Aldrin poistui kuumoduulista: 03:11,57 UTC
  - Aldrin astui Kuun pinnalle: 03:15,56 UTC
  - Aldrin palasi kuumoduuliin: 05:01,39 UTC
- Eaglen luukku suljettiin: 21. heinäkuuta 1969 05:11,13 UTC
  - Kokonaisaika: 2 tuntia, 31 minuuttia, 40 sekuntia
- Kokonaisaika Kuun pinnalla: 21 tuntia, 36 minuuttia, 20 sekuntia
Eagle telakoitui takaisin Columbiaan: 21. heinäkuuta 1969 21:35,00 UTC
Laskeutuminen Maahan: 24. heinäkuuta 1969 16:50,35 UTC
- Kokonaisaika avaruudessa: 59 tuntia, 30 minuuttia, 25,79 sekuntia

Neil Armstrong laskeutuu ensi kertaa Kuuhun

"That's one small step for (a) man, one giant leap for mankind."[2]
-Neil Armstrong

[muokkaa] Lähteet

↑ Arvi Arjatsalo, Kuulento Apollo 11, Otava 1980

[muokkaa] Kirjallisuutta

Arvi Arjatsalo: Kuulento Apollo 11 - nuortenkirja ihmisen ensimmäisestä kuukävelystä vuonna 1969, Otava 1980, 73 sivua.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 11 Wikimedia Commonsissa.

Apollo-ohjelma

Miehittämättömät testilennot:	SA-1 - SA-2 - SA-3 - SA-4 - SA-5 - A-101 - A-102 - A-103 - A-104 - A-105 Pad Abort Test-1 - Pad Abort Test-2 - QTV - A-001 - A-002 - A-003 - A-004 - AS-201 - AS-203 - AS-202 - Apollo 4 - Apollo 5 - Apollo 6
Muut	Apollo 1
Miehitetyt testilennot:	Apollo 7 - Apollo 8 (kiersi Kuun) - Apollo 9 - Apollo 10 (kiersi Kuun)
Kuulennot:	Apollo 11 - Apollo 12 - Apollo 13 (ei laskeutunut Kuuhun) - Apollo 14 - Apollo 15 - Apollo 16 - Apollo 17
Peruutetut lennot:	Apollo 18 - Apollo 19 - Apollo 20