Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali
Wikipedia
- Varoitus: tämä artikkeli sisältää mahdollisesti järkyttävää kuvamateriaalia.
Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali paljastui huhtikuussa 2004 60 Minutes II -ohjelman julkaistua yhdysvaltalaisten sotilasvanginvartijoiden ottamia valokuvia vankien pahoinpitelyistä ja kidutuksista irakilaisessa Abu Ghraibin vankilassa. Vankilaan teljettyjä vankeja oli kidutettu esimiesten määräyksestä tai oma-aloitteisesti. Tapahtumista levisi myös internetissä valokuvia, ja se aiheutti maailmanlaajuisen kohun.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Abu Ghraibin vankila
Abu Ghraibin vankila sijaitsee Irakissa 32 km länteen Bagdadista. Vankilakompeksin rakensi brittiläinen urakoitsija 1960-luvulla, se on pinta-alaltaan 1,15 km². Vankilassa on säilytetty Saddam Husseinin valtakautena tuhansia poliittisia vankeja, ja siellä on teloitettu jopa 4000 vankia pelkästään vuonna 1984.
Liittouman joukkojen otettua Irakin haltuunsa vankilan nimi muutettiin Baghdad Central Confinement Facilityksi (BCCF). Liittouman johdolla vankilassa on pidetty jopa 7000 vankia, osa vastarintataistelijoita, osa rikollisia ja osa ilman syytteitä. Vankilaa valvoo yksi sotilaspoliisipataljoona.
Times-lehden mukaan vankila suljettiin elokuussa 2006 ja tyhjä vankilarakennus luovutettiin irakilaisille.
[muokkaa] Syytöksiä
Tammikuussa 2004 USA:n armeijan sotilaspoliisi, kersantti Joseph Darby sai haltuunsa cd-romin jolle oli tallennettu valokuvia vankien kidutuksista. Hän ilmoitti kuvista esimiehilleen, jolloin liittouman komentaja kenraaliluutnatti Ricardo Sanchez määräsi asiasta tutkinnan. Kenraalimajuri Antonio Taguba luovutti 4. huhtikuuta 53-sivuisen raportin, joka määrättiin salaiseksi.
Taguban raportin valmistuessa 17 sotilasta, mukaan lukien laitoksen aiempi johtaja, prikaatikenraali Janis Karpinski vapautettiin palveluksesta. Taguba nimesi myös muita, mutta skandaalin tultua julki osa nimetyistä oli edelleen työssä vankilassa.
Sotilaita on syytetty ja tuomittu yhdysvaltalaisittain lyhyisiin vankeusrangaistuksiin vankien pahoinpitelystä, kiduttamisesta ja nöyryyttämisestä. Vankeja on muun muassa pakotettu syömään ruokansa vessanpöntöstä, riisumaan kaikki vaatteensa, uhattu ampua, peloteltu sotilaskoirilla, lyöty ja potkittu. Lisäksi vankien islaminuskoa on käytetty hyväksi ja heitä on pakotettu syömään sianlihaa ja juomaan alkoholia. Julkisuudessa on liikkunut myös tietoja Yhdysvaltain tiedusteluelinten suorittamista kirjaamattomista pidätyksistä ja vartijoille antamista kidutusta käsitelleistä ohjeista. Virallisen näkemyksen mukaan kaikki ihmisoikeusloukkaukset olivat yksittäisten sotilaiden suorittamia, mutta on epäselvää, kuinka korkealla taholla toimenpiteet on hyväksytty.
Donald Rumsfeldin mukaan kidutuksista on olemassa lisätodisteita, joita ei ole näytetty yleisölle. The New Yorkerin tutkiva journalisti Seymour Hersh väitti miesvankeja pakotetun homoseksuaaliseen seksiin. Yhdysvaltain hallitus ei ole julkaissut näitä videonauhoja.
[muokkaa] Kansainvälinen huomio
Tapaus sai kansainvälistä huomiota 60 Minutes II -ajankohtaisohjelman julkaistua vankilasta otettuja valokuvia. Valokuvista tunnistettiin ainakin sotamies Lynndie England ja spesialisti Charles Graner. Valokuvia julkaistiin tiedotusvälineissä ympäri maailman. Vankilan vankeja oli kuvattu häpeällisissä tilanteissa, ja toisinaan kuvissa esiintyi hymyileviä sotilaita.
Yhdysvaltalainen kirjailija Susan Sontag on analysoinut näiden kuvien voimaa esseessä Muiden kidutusta katsellen (Kulttuurivihkot 4-5/2004 s. 33-39).
[muokkaa] Kuvat
Kidutusskandaalin aiheuttaneet kuvat ovat levinneet laajalle niin perinteisessä mediassa kuin Internetissäkin. Alla eräitä kuvia tapahtumista.
 Charles Graner poseeraa kuolleen sotavangin vieressä |
 Lynndie England pitää sotavankia lieassa |
 Sotilaat uhkaavat sotavankia koirilla |
 Sotavanki ruskean aineen tahrimana |
 Ivan Frederick istuu sotavankien päällä |
[muokkaa] Tuomiot
- 19. toukokuuta 2004 erikoissotaoikeus tuomitsi Jeremy Sivitsin vuoden vankeuteen, lisäksi hänet alennettiin ja erotettiin armeijasta hänen tunnustettuaan syyllisyytensä.
- 11. syyskuuta 2004 spesialisti Armin Cruz 325. tiedustelupataljoonasta tuomittiin kahdeksan kuukauden vankeuteen, alennettiin ja erotettiin vastineeksi hänen todistuksestaan muita sotilaita vastaan.
- 20. lokakuuta 2004 ylikersantti Ivan Frederick tunnusti syyllisyytensä salaliittoon, pahoinpitelyyn ja vankien väärinkohteluun vapautuakseen muista syytteistä. Hänet tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen, palkan menetykseen, erottamiseen ja alentamiseen.
- 26. syyskuuta 2005 sotatuomioistuin totesi Lynndie Englandin syylliseksi syytteisiin, jotka koskivat vankien kidutusta ja hyväksikäyttöä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
