Ustaša
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Ustaša (monikko Ustaše) oli kansallismielinen kroaattijärjestö, jonka akselivallat nostivat valtaan toisessa maailmansodassa vuonna 1941. Ustašan politiikka sai vaikutteita kansallissosialismista ja fasismista, ja sillä oli puolisotilaallinen osasto, joka teki julmia tuhoamisretkiä serbikyliin.
Ustašan tunnus oli U ja sen lippu Kroatian puna-valko-sininen trikolori, jossa oli keskellä Kroatian ruudullinen vaakuna ja vasemmassa yläkulmassa tyylitellyn vinoneliön ympäröimä U-kirjain.
Ustaša halusi rakentaa yhtenäisen kroaattivaltion kovin ottein. Se vainosi serbejä ja juutalaisia pyrkien puhdistamaan Kroatian etnisesti käännyttämällä ortodoksiserbejä katolilaisiksi, murhaamalla serbejä ja ajamalla heitä maanpakoon. Ustaša surmasi Jasenovacin keskitysleireillä arviolta 100 000–200 000 henkeä ja vielä enemmän Jugoslavian maaseudulla. Järjestön toimet kauhistuttivat saksalaisiakin, jotka samaan aikaan toteuttivat holokaustin massamurhia. Ustaša ei vainonnut bosniakkeja, joita liittyi Ustašaan ja Waffen SS:ään. Puna-armeija ja kommunistipartisaanit kukistivat Ustašan vuonna 1945.
Serbit liioittelivat Ustašan hirmutöitä sodan jälkeen. Ustaša surmasi ainakin 100 000 toisessa maailmansodassa, mutta serbit ovat väittäneet Ustašan tappaneen jopa miljoonan. Äärikansallismielisiä tukeva Jugoslavian presidentti Slobodan Milošević perusteli Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla kroaatteihin kohdistuneita hirmutöitä Ustašan puoli vuosisataa aiemmin tapahtuneilla serbikyliin kohdistuneilla puhdistuksilla. Näin koston kierre jatkui Balkanilla.
[muokkaa] Ustaša 1920- ja 1930-luvuilla
Ustaša perustettiin vuosina 1928–1929, samoihin aikoihin kun Euroopassa levisi oikeistoradikalismin ja kansallismielisyyden aalto. Ustašan nimellä järjestö alkoi kulkea vuonna 1932. Nimi tarkoittaa kapinallista. Kroaatit käyttivät vanhaa nimitystä, jota käytettiin vuoden 1875 Turkkia vastaan taistelleista serbikapinallisista.
Ustaša oli alussa pelkkä kansalliseen itsenäisyyteen pyrkivä liike. 1930-luvulla Ustaša ajoi kroaattien erottamista Jugoslaviasta ja teki terrorihyökkäyksiä. Huonon maineensa erityisesti serbien silmissä Ustaša hankki vasta toisen maailmansodan aikana. Silloin Ustašalla oli kymmenien tuhansien miesten vahvuinen armeija. Kun Jugoslavian kuningas Aleksanteri murhattiin vuonna 1934, Ustašaa syytettiin teosta ja siihen kohdistettiin ajojahti. Ustašan jäseniä pakeni mm. Italiaan. Pian Italia ja Jugoslavia solmivat sopimuksen, ja Ustašan jäseniä alkoi palata Jugoslaviaan.
[muokkaa] Ustaša toisen maailmansodan aikana
Kun saksalaiset tarjosivat Jugoslavian vahvimmalle puolueelle HSS:lle yhteistyötä Jugoslavian hallitsemisessa, nämä kieltäytyivät. Ustaša asettui Saksan kansallissosialialisten puolelle huhtikuussa 1941 ja satoja Ustašan jäseniä saapui maanpaosta Italiasta.
Ustašalla ei juurikaan ollut kannatusta Kroatiassa. Ustaša perusti NDH:n (Nezavisna Država Hrvatska, Itsenäinen Kroatian valtio), johon kuului myös suuri osa Bosnia-Hertsegovinasta ja Serbiastakin. Italia ja Saksa jakoivat Kroatian kahteen vyöhykkeeseen. Pian valtion perustamisen 20. huhtikuuta 1941 jälkeen saapui maanpaosta Ante Pavelić, 1930-luvulla maanpakoon lähtenyt Ustašan johtaja, josta tuli nyt Führeria vastaava poglavnik, johtaja, joka esiintyi univormussa Hitlerin tapaan.
Ustaša aloitti heti muiden kansallisuuksien kuin kroaattien surmaamisen. 27. huhtikuuta 1941 massamurhattiin serbejä Gudovacissa Bjelovarin lähellä. Kaikki minkä Ustaša koki uhkaksi kiellettiin, esimerkiksi aikaisempi pääpuolue HSS kesäkuussa. Kesällä 1941 alettiin rakentaa keskitysleirejä. Heinäkuussa 1941 aloittivat toimintansa Ustašaa vastustavat četnikit ja partisaanit.
Ustaša pyrki käännyttämään serbejä katolilaisiksi, ajamaan heitä pois ja tappamaan. Ustaša nostatti voimakasta vihaa väestössä ylimielisyytensä, korruption, ryöstöjen ja murhien takia. Järjestö tuhosi serbikyliä sellaisella vimmalla, että saksalaisetkin olivat aivan ihmeissään ja kauhuissaan. Vuonna 1942 Ustašan serbikyliä puhdistavissa puolisotilaallisissa "paramilitääreissä" oli arviolta 10 000 jäsentä. Kotikaarti eli Domobrani taisteli heikosti partisaaneja vastaan ja toimi partisaanien asetäydentäjänä, sillä partisaanit kukistivat sen joukot helposti.
Italia alkoi tukea Ustašan sijasta četnikkejä Adolf Hitlerin monista pyynnöistä huolimatta. Partisaanit saivat suuren alueen hallintaansa 1943. Samana vuonna saksalaiset kärsivät tappion itärintamalla. Četnikit murhasivat myös omiaan ja vihaamiaan muslimeja. Tämä käänsi mielialoja četnikkejä vastaan. Puna-armeija saapui sodan lopussa. Ustaša taisteli vielä maaliskuussa 1945, mutta kukistettiin pian verisesti. Arviot Ustašan uhreista vaihtelevat noin 100 000:sta miljoonaan.
[muokkaa] Ustaša toisen maailmansodan jälkeen
Ustašalla ja vuonna 1991 syntyneellä Kroatialla ei ole virallista yhteyttä. Toisen maailmansodan Kroatia oli vain natsien nukkevaltio. Kroatiassa virisi 1960-luvulla kansallisen sovinnon liike, joka ajoi sopua entisten Ustašan ja partisaanien jäsenten välillä.
Franjo Tudjmanin mielestä Ustašan Kroatia oli kiinteä, hyväksyttävä osa Kroatian itsenäisyystaistelun historiaa. Jotkut kroaatit halusivat palauttaa Ustašan ideologian itsenäisyyssodassa. Muutamat kroaattijoukot lauloivat vanhoja Ustaša-lauluja heinäkuussa 1991 Kroatian sodan kynnyksellä. Ustašaa ei kuitenkaan tue nykyään kroaattien enemmistö. Isänmaallisuudella ja kansallismielisyydellä on kannatusta itsestään selvästi, mutta Kroatiassa se ei ole enää ilmennyt Ustašan kaltaisten väkivaltaisten ääriliikkeiden kannatuksena.
