San Salvador
Wikipedia
| San Salvador | |
| Lempinimi: San Sivar | |
| Koordinaatit: | |
|---|---|
| Valtio | El Salvador |
| Perustettu | 1525 |
| - Pormestari | Violeta Menjívar |
| Pinta-ala | |
| - Kaupunki | 610 km² (235,5 mi²) |
| Väkiluku (2006) | |
| - Kaupunki | 2 224 223 |
| Sivusto: www.amss.gob.sv | |
San Salvador on El Salvadorin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Sen asukasluku on 485 847 (2001). San Salvador sijaitsee laaksossa San Salvador -tulivuoren juurella.
Kaupunki tuottaa olutta (Industrias La Constancian panimo), tupakkatuotteita, tekstiilejä ja saippuaa.
San Salvadorin keskeisin maamerkki on Catedral Metropolitana, johon kesken messua (24. maaliskuuta 1980) salamurhattu El Salvadorin arkkipiispa Óscar Romero on haudattu.
Kaupungissa on myös maan ainoa julkinen yliopisto, Universidad de El Salvador, joka on perustettu 16. helmikuuta 1841. Se on samalla maan suurin ja vanhin. Yliopistossa on kaksitoista tiedekuntaa sekä kolme erillistä tutkimusinstituuttia. Universidad de El Salvadorilla on toimintoja tosin myös muissakin kaupungeissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Diego de Alvarado perusti San Salvadorin kylän huhtikuussa 1525 paikalle nimeltä La Bermuda. Vuonna 1546 Espanjan Kaarle I antoi San Salvadorille kaupungin oikeudet. Seuraavat vuosikymmenet kaupunki oli espanjalaisten hallussa, kunnes 1800-luvulla itsenäistymisliike pitkän sisäisen taistelun jälkeen mursi vanhan vallan.
San Salvador oli Keski-Amerikan liittovaltion pääkaupunkina 1800-luvun alussa, kunnes siitä tuli El Salvadorin pääkaupunki vuonna 1839.
[muokkaa] El Salvadorin urbanisoituminen
El Salvadorissa alkanut kaupungistumisprosessi oli pääasiassa kahvimarkkinoiden kasvun ansiota, joka loi maan 1800-luvun maalaiseliitistä 1900-luvulle tyypillisen kansallisen yläluokan. Tämä muodosti maahan taloudellisen ja poliittisen "kahvioligarkian", jonka keskukseksi San Salvador tuli. Vientiteollisuuden menestyksellisinä vuosina maahan tulleet voitot auttoivat kehittämään kaupungista urbaanin keskuksen esikuvanaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan mallit. Liikenne, tietoliikenne ja muut palvelut rakennettiin palvelemaan pääasiassa vientiteollisuuden tarpeita. Kaupunkiin syntyi 1900-luvun aikana urbaani keskiluokka.
Maan kaupungistuessa San Salvador keräsi kaupunkeihin suuntautuneesta muuttoliikkeestä yli 90 prosenttia. Pääkaupunki tarjosi maalta muuttaville paremmat työllistymismahdollisuudet ja parempaa palkkaa esimerkiksi naisille - usein parempaa kuin miehille. Tämä houkutti erityisesti maalaisnaisia San Salvadoriin. Hallituksen säädökset estivät naisten tehokkaan työllistymisen maalla, jossa he tekivät usein palkatonta työtä miestensä rinnalla kahvi- ja puuvillaplantaaseilla. Tosin olot eivät San Salvadorissakaan olleet kovinkaan paljon paremmat vielä 1970-luvullakaan, koska työtunnit olivat pitkiä, lainsuoja vähäistä ja palkkaus matalaa.
Suuren maaltamuuton myötä kaupunki slummiutui, hökkelikylissä rehottivat prostituutio ja rikollisuus. Vuonna 1980 San Salvadorissa asuneesta 858 000 ihmisestä arviolta 643 000 eli slummiasutuksessa kaupungin keskustassa tai lähialueilla. Yleensä slummeihin päätyivät juuri maalta muuttaneet. Slummit koostuivat lähinnä pahvista, kankaasta ja pellistä tehdyistä hökkeleistä, eikä niihin tullut juoksevaa vettä, sähköä eikä viemäröintiä.
[muokkaa] Maanjäristykset
Kaupunki on kärsinyt monista maanjäristyksistä. Kaikkein tuhoisin sattui 1854. Viimeisin vuonna 2001 aiheutti huomattavaa vahinkoa erityisesti Las Colinaksen kaupunginosassa, josta maanvieremä tuhosi suuren osan. Järistysten lisäksi tuhoa ovat aiheuttaneet San Salvador -tulivuoren purkaus 1917 ja tulvat 1934.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta San Salvador Wikitravelissa (englanniksi)
