Kahvi
Wikipedia
Kahvi on kahvipensaan paahdetuista pavuista uuttamalla valmistettu, useimmiten kuumana nautittu juoma. Se sisältää kofeiinia, joka on piristävä alkaloidi. Tavallisessa suodatinkahvissa on kofeiinia keskimäärin 90–100 mg/100 ml.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kahvipavut
Kahvipapuja saadaan pensaista. Kahvipensaassa on punaisia, kypsiä marjoja, ja vihreitä raakoja. Marjan sisällä on kaksi kahvipapua. Kerätyt pavut paahdetaan, ja niitä säilytetään papuina. Myyntiin pakkaamista varten pavut usein jauhetaan.
Viljeltyjä kahvilajeja ovat
- arabiankahvi (Coffea arabica) Arabica-papuja pidetään robustaa paremman makuisina, ja suurin osa kalliimmista kahvilaaduista koostuu lähinnä niistä.
- kongonkahvi (Coffea canephora tai Coffea robusta). Robusta-pavut ovat puolestaan kitkerämmän ja happamamman makuisia, mutta ne menestyvät ankarammissa olosuhteissa, minkä takia niitä viljellään siellä, missä arabica ei kasva. Ryhdikkäämpiä robusta-papuja käytetään joidenkin espressokahvien pohjana.
- Harvinainen Coffea liberica -laji kattaa vain 2 prosenttia maailman kahvituotannosta. Libericaa viljellään Afrikassa.
- Tunnetaan myös Coffea esliaca -niminen laji.
Arabica-pavut nimettiin yleisesti niiden satamien mukaan, joista ne lähetettiin maailmalle. Yleisimmät satamat olivat Mocha Jemenin rannikolla (mokkakahvi) ja Jaava Indonesiassa (Java-kahvi). Nykyaikana kahvin alkuperää seurataan niin, että maa, alue tai jopa tuottava tila tunnetaan. Kahvipavut jauhetaan kahvijauhoksi, josta voi suodattaa kahvia.
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset arkeologiset löydökset kahvipapujen käytöstä ovat noin 4000 vuoden takaa, mutta vasta noin 900 eaa. ovat säilyneet ensimmäiset maininnat kahvipapujen kaupasta. Tuolloin Jemenin ja Etiopian välisessä kaupassa on mainintoja kahvipavuista. Aluksi kahvia ei lainkaan paahdettu, vaan raakoja murskattuja kahvipapuja sekoitettiin veteen tai viinin tapaiseen, jonka annettiin käydä alkoholipitoiseksi juomaksi. Kahvipapujen runsaan sokeripitoisuuden vuoksi juomasta tuli alkoholipitoista. Toinen suosittu tapa nauttia näitä voimamarjoja oli sekoittaa murske eläinrasvaan ja muotoilla sitten näin tehdystä taikinasta palloja.lähde? Tätä on väitetty ensimmäiseksi sissimuonaksi, koska näitä tehopakkauksia käyttivät soturit saadakseen lisävoimia uuvuttavissa heimosodissa. Varmasti sekoitus on ollut ravitsevaa, ja sillä on ollut tehokas piristävä vaikutus.lähde?
Usein kahvin syntyhistoriaan liittyvät legendat paimenista, joiden vuohet söivät marjoja ja olivat erityisen virkeitä tämän jälkeen. Tarinaa on eittämättä pidettävä legendana, joskin useissa tietoteoksissa ja -lähteissä se esitetään totena. Nykyisen kaltaisen kahvijuoman valmistus lienee arabien keksintö. On arveltu, että arabit ovat oppineet kahvin paahtamisen jo joskus 1200-luvulla, mutta varmaa on, että Turkissa taito on keksitty (kenties uudelleen) 1540-luvulla. Varhaisimmat viitteet kahvipapujen paahtamisesta nuotiossa ovat Afrikasta, missä 500-luvulla oli papuja heitetty nuotioon ja poimittu sieltä nuotion sammumisen jälkeen.
Arabien uskotaan 1400-luvulla nauttineen kahvijuomaa jo varsin yleisesti. Kahvi oli varjeltu salaisuus heidän keskuudessaan, eurooppalaisille kerrottiinkin usein kahvin alkuperästä huikeita tarinoita. Kahvin juonti liittyi arabeilla seremoniaan, jolla osoitettiin arvostusta vierasta kohtaan. Vielä nykyäänkin arabit tarjoavat sitä osoittaakseen vieraanvaraisuuttaan. Arabialainen kahvi on maustettu kardemummalla siten, että kokonainen kardemummanpalko laitetaan kahvikannun kapeaan kaatonokkaan. On hyvien tapojen mukaista juoda ainakin kolme kupillista. Loppujen lopuksi kahvista tuli suosittu vasta, kun ottomaani-sulttaani Istanbulissa päätti kieltää sen vuonna 1543, koska katsoi sen olevan vaaraksi yhteiskunnalle. Kymmenen vuotta kiellon jälkeen Istanbuliin perustettiinkin jo maailman ensimmäinen kahvila.
Kahvin esitteli Englannissa 1430-luvulla Oxfordin kreikkalainen professori Ioannis Servopoulos. Kahvi tuli saatavaksi Euroopassa 1500-luvulla suurelta osin brittiläisten ja hollantilaisten Itä-Intian kauppakompanioiden välityksellä. Ensimmäiset kahvilat avattiin Lontooseen 1652, Bostoniin 1670 ja Pariisiin 1671. Vuoteen 1675 mennessä Lontoossa oli yli 3000 kahvilaa. Naiset eivät saaneet aluksi käydä kahviloissa Englannissa. Legendan mukaan Wienin ensimmäinen kahvila perustettiin 1683 Wienin taistelun jälkeen ja se otti raaka-aineensa voitettujen turkkilaisten tarvikkeista, mutta tarina ei ole kovin uskottava. Kahvin suosion kasvu Euroopassa 1600-luvulla tapahtui tupakoinnin leviämisen ohessa. Nyttemmin katukahvilakulttuuria on pidetty leimallisesti (manner)eurooppalaisena piirteenä.
Ensimmäinen kahviviljelmä Uudessa maailmassa perustettiin Brasiliaan 1727. Kahvinviljely Amerikassa perustui 1800-luvun loppupuolelle saakka vahvasti afrikkalaiseen orjatyövoimaan. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Brasilialla oli käytännössä monopoli kahvin maailmanmarkkinoilla, kunnes korkeita hintoja puolustanut politiikka avasi mahdollisuuksia muille tuottajamaille, kuten Kolumbialle, Guatemalalle ja Indonesialle.
Historia tuntee useita henkilöitä, jotka ovat olleet kahvin suurkuluttajia. Tunnetuimmat heistä lienevät Napoleon Bonaparte ja kirjailija Honoré de Balzac (1799-1850), jonka kuolinsyyksi on kirjattu "ylityö ja kahvin väärinkäyttö".
[muokkaa] Kahvin historiaa Suomessa
Ruotsin valtakunnassa tuli voimaan kahvinkieltolaki vuonna 1756. Kieltolaki ehti olla voimassa alle viisi vuotta, kunnes se kumottiin vuonna 1761. Kahvi kiellettiin Ruotsissa toisen kerran vuonna 1767, ollen voimassa tällä kertaa kolme vuotta. Kahvi kiellettiin kolmannen ja viimeisen kerran vuonna 1794. Kieltolaki oli voimassa peräti kahdeksan vuotta, kunnes kuningas Kustaa IV Aadolf kumosi sen vuonna 1802. Kieltolain perustana olivat merkantilistiset kauppapoliittiset tavoitteet, koska kahvintuonti ulkomailta verotti raskaasti maan valuuttavarantoja.
1800-lopulle saakka kahvikauppa oli kahvipapujen kauppaa. Kukin kotonaan rännäsi ja jauhoi pavut juoman keittämistä varten. Arvokasta ainetta jatkettiin usein sikurilla. Ensimmäinen varsinainen teollisluonteinen paahtimo Suomessa oli C. F. Blombergin Helsinkiin 1883 perustama pienimuotoinen laitos. Varsinaisesti teollinen paahtaminen alkoi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa, Paulig aloitti toimintansa 1904. Keskusliikkeet perustivat omia paahtimoitaan seuraavalla vuosikymmenellä.
Myöhemmin 1900-luvulla maailmansotien aikaan kahvi on ollut esimerkiksi Suomessa säännösteltynä, koska sitä on ollut vaikea ellei mahdoton saada sodanaikaisilta markkinoilta. Kun oikeaa kahvia oli mahdoton saada, keksittiin sille korvikkeita, joissa on pieni osa aitoa kahvia sekä vastikkeita, jotka koostuvat kokonaan korvaavista aineista.
[muokkaa] Paahtaminen
Kahvi paahdetaan kahvipaahtimoissa. Paahtoasteita on viisi vaaleasta erittäin tummaan. Paahtamisella kahviin saadaan sen ominainen maku.
[muokkaa] Paahtimot Suomessa
Suomalaisen kahvinjuonnin historian alusta lukien Suomessa on toiminut satakunta kahvipaahtimoa. Nykyisin niitä on vain kourallinen. Kaksi suurinta ovat Gustav Paulig Helsingin Vuosaaressa ja Meira Helsingin Vallilassa. Niiden lisäksi alalla toimii mm. Robert's Coffee -ketju; tamperelainen Mokkamestarit vuodesta 1990; Reilun kaupan luomukahveja paahtava Andesa Cafetoria, etupäässä tansanialaista reilun kaupan kahvia paahtava Tampereen kehitysmaakauppa; kahden porilaisen paahtimokahvilan yritys CafeSolo; Toijalasta Wayne's Coffee -ketjulle toimittava Fresh Coffee Roastery; sekä pienikokoinen Porvoon Paahtimo. [1]
[muokkaa] Käyttö
Kahvia myydään papuina, pannujauhatuksena, suodatinjauhatuksena tai kuivatettuna pikakahvijauheena tai juomana. Papuina myytävä kahvi jauhetaan käyttöpaikassa ja on siksi tuoretta.
Pannujauhatuskahvi keitetään pannussa veden kera. Kahvinporot lisätään kiehuvaan keitinveteen. Lyhyen kuohuntavaiheen jälkeen porojen annetaan laskeutua pannun pohjalle. Kahvi on valmista nautittavaksi. Tapana on kaataa kahvin pintakerrokset ensimmäiseen kuppiin ja kumota se takaisin kahvipannuun. Sen jälkeen pannusta tulee lähes porotonta kahvia.
Suodatinjauhatettu kahvi valmistetaan kuumentamalla vesi ja valuttamalla se jauhetun kahvin porojen läpi. Suodattaminen voidaan tehdä käsin tai kahviautomaatilla.
Espressokahvi valmistetaan puristamalla kuuma vesi jauhetun kahvin läpi paineella.
Kahvien tuotemerkkejä Suomessa ovat Kulta-Katriina, Pauligin Presidentti ja Juhla-Mokka. Tunnettuja ovat myös Kulta-Mokka ja monet kauppaketjujen omat kahvituotemerkit. Reilun kaupan -kahvi on raivannut tilaa perinteisiltä tuotemerkeiltä.
Kahvia voi käyttää myös leivonnassa ja juomasekoituksissa.
Kahvia nautitaan yleensä leivonnaisten, esimerkiksi pullien ja keksien, kanssa. Samalla kun juodaan kahvia yleensä jutustellaan rennosti seuralaisten kanssa, jos sellaisia on. Suuri osa suomalaisista juo kahvia päivittäin, ja työpaikoillakin on nykyään usein niinkutsuttu kahvitauko. Monet juovat kahvia aamulla virkistyäkseen kofeiinin vaikutuksesta. Kahvin kanssa käytetään usein maitoa, sokeria tai kermaa, mutta ei ole myöskään harvinaista nauttia kahvi mustana eli ilman mitään lisukkeita.
[muokkaa] Lähteet
- Sovrana Trading Corporation, http://www.sovrana.com/libstory.htm, 2001.
- Majestic Coffee and Tea, Inc., http://www.gardfoods.com/coffee/coffee.coffee.htm, 2001.
- Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, Jyväskylä, Singapore 1999.
- Helsingin Sanomat 26.11.1998: Ruokatorstai, sivu D 1. Linkki HS:n arkistoon, vaatii kirjautumisen.
- http://www.kahvilasi.net/kahvi/kahvinhistoria.shtml, 2001.
- Talvi, J., Gastronomian historia, Otava, Helsinki, Otavan painolaitokset, Keuruu 1989.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kaaria, Satu. Pienpaahtimoita on kourallinen. HS 10.1.2008 D1
[muokkaa] Kirjallisuus
- Jorma Sipilä : Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat. Edita: Edita Prima, Helsinki 2007
- Timo Voipio: Tropiikin lahjat: kahvin, teen ja kaakaon talous- ja sosiaalihistoriaa (Gaudeamus, 1993)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pauligin kuluttajapalvelun usein kysyttyjä kahvikysymyksiä
- Kahvi.net
- Ristretto.fi - Suomenkielinen kahviharrastajien yhteisö
- Tilasto kahvinkulutuksesta
- Reilun kaupan kahvi
