Rostovin alue
Wikipedia
| Росто́вская о́бласть Rostovskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Rostov-na-Donu 47°14′N 39°42′E |
||||
| Suurin kaupunki (2002) | Rostov-na-Donu (1 068 267) | ||||
| Kuvernööri | Vladimir Tšub | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
100 800 km² 0,4 % 2 |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
4 404 013 43,69 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
| Perustettu | |||||
| Kotisivu | www.donland.ru | ||||
| 1 Translitteroituna 2 Vain järvien osuus |
|||||
Rostovin alue (ven. Росто́вская о́бласть, Rostovskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu luoteessa Voronežin alueeseen, koillisessa Volgogradin alueeseen, kaakossa Kalmukiaan, etelässä Stavropolin ja Krasnodarin aluepiireihin sekä lännessä Asovanmereen ja Ukrainaan. Alueen pinta-ala on 100 800 km².
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Rostovin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon eteläosassa Donin alajuoksun ympärillä. Doniin laskevista joista mainittakoon Donets ja Manytš. Alueen itäosaan ulottuu suuren Tsimljanskin tekojärven eteläpää. Lisäksi alueen eteläosassa on Veselyin tekojärvi.
[muokkaa] Väestö
Väkiluvun kehitys
Alueen suurimmat kaupungit ovat Rostov-na-Donu (1 005 800 as), Taganrog (286 400 as.), Šahty (222 800 as.), Novotšerkassk (185 400 as.) ja Volgodonsk (180 200 as.). väestötiheys on 43,4 as./km².
Vuonna 2002 väestöstä on venäläisiä 89 % (3 934 835), ukrainalaisia 2,7 % (118 486), armenialaisia 2,5 % (109 994), turkkilaisia 0,64 % (28 285), valkovenäläisiä 0,6 % (26 604) ja muita 4,54 % (0,02 % väestöstä ei ilmoittanut kansallisuuttaan). Kaikkiaan alueen väestö jakaantuu 157 eri etniseen ryhmään.
[muokkaa] Hallinto
Rostovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Donin Rostov (ven. Rostov-na-Donu). Rostovin alueella on oma kuvernööri, hallitus ja lakiasäätävä kokous.
[muokkaa] Talous
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, elintarvike-, kevyt-, kemianteollisuus sekä rauta- ja värimetallurgia. Lisäksi louhitaan kivihiiltä. Maanviljely tuottaa viljaa, auringonkukan ja sinapin siemeniä, korianteria, vihanneksia, meloneja ja viinirypäleitä. Lisäksi valmistetaan viiniä.
Alueelta on rautatieyhteydet Ukrainaan, Kaukasiaan, Keski-Venäjälle ja Volgan seudulle. Donilla on laivaliikennettä ja Donin Rostovissa on tärkeä lentokenttä. Tärkeimmät satamat ovat Donin Rostov ja Ust-Donetskij.
[muokkaa] Historia
Venäjän sisällissodan aikana alueella oli bolševikkejä vastustavien venäläisten muodostama Donin tasavalta, jonka bolševikit kuitenkin valtasivat ja liittivät Neuvostoliittoon. Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti alueen länsiosan kesällä 1941, mutta joutui perääntymään myöhemmin samana vuonna alueelta. Vuonna 1942 Saksa valloitti koko alueen. Neuvostoliitto valtasi alueen takaisin 1943.
