Primorjen aluepiiri
Wikipedia
| Primorjen aluepiiri Примо́рский край1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Vladivostok 43°08′ N 131°54′ E |
||||
| Suurin kaupunki | Vladivostok (591 800) | ||||
| Kuvernööri | Sergei Darkin | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
165 900 km² ? |
||||
| Väkiluku (2004) – yhteensä – väestötiheys |
2 051 342 12,4 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+10 UTC+11 |
||||
| Perustettu | 1938 | ||||
| Rekisterikilven numerot | 25, 125 | ||||
| Perustettu | 1938 | ||||
| Kotisivu | ? | ||||
| 1venäjänkielinen nimi | |||||
Primorjen aluepiiri (suom. Rannikon aluepiiri) on Venäjän federaation osa Venäjän Kaukoidän eteläisimmässä osassa Aasiassa. Se rajoittuu pohjoisessa Habarovskin aluepiiriin, idässä ja etelässä Japaninmereen, lounaassa Pohjois-Koreaan ja lännessä Kiinaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Suurin osa aluepiiristä kuuluu Sihote-Alinin vuoristoon, jonka korkeimmat kohdat ovat alueen itäosassa. Länsi- ja eteläosassa on alankoa. Alueen vesistöistä mainittakoon Ussuri- ja Sungatšajoet sekä Kiinan rajalla oleva Hankajärvi.
[muokkaa] Väestö
Primorjen aluepiirin suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Vladivostok (610 300 as.), Ussurijsk (157 600 as.), Nahodka (159 600 as.), Dalnegorsk, Lesozavodsk, Dalnoretšensk ja Partizansk. Suurin osa väestöstä on venäläisiä, mutta alueella asuu myös kiinalaisia, korealaisia, evenkejä, orotseja ja mantsuja.
Primorjen aluepiirin asukasluvun kehitys
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1959 | 1 379 000 |
| 1991 | 2 299 000 |
| 1999 | 2 194 000 |
| 2004 | 2 051 342 |
[muokkaa] Hallinto
Primorjen aluepiiri jakaantuu hallinnollisesti 24 piiriin ja 9 kaupunkialueeseen. Paikallishallinosta vastaavat kuvernööri ja Aluepiirin duuma. Nykyinen kuvernööri on nimeltään Sergei Darkin.
[muokkaa] Talous
Alueella on kaivos-, kalanjalostus-, metsä-, puunjalostus-, koneenrakennus-, metalli- ja kemianteollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä, sinkkiä ja lyijyä. Kalastus on tärkeä elinkeino rannikolla. Maataloudessa on keskitytty viljan ja soijan viljelyyn sekä nautakarjan hoitoon. Lisäksi harjoitetaan metsätaloutta, poronhoitoa, turkistarhausta ja mehiläistentarhausta.
Aluepiirin rautatieverkon keskus on Ussurijsk, josta johtaa radat pohjoiseen Habarovskiin, länteen Kiinan Mantšuriaan ja lounaaseen Vladivostokiin ja Nahodkaan. Merkittävin maantie johtaa Vladivostokista Habarovskiin. Tärkeimmät satamat ovat Vladivostok, Nahodka ja Vostotšnyi. Vladivostokissa on suuri lentokenttä.
[muokkaa] Historia
Venäjän sisällissodan aikana alue oli Japanin ja Yhdysvaltain miehittämä. Alue kuului 1926 perustettuun Kaukaisen idän maakuntaan, jossa se jakaantui Primorjen ja Ussurin alueisiin. Nämä kaksi aluetta yhdistettiin 1938 Primorjen aluepiiriksi ja se oli osana Kaukaisen idän maakuntaa aina vuoteen 1953 asti, jolloin maakunta lakkautettiin.
