Astrahanin alue
Wikipedia
| Астраха́нская о́бласть Astrahanskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Astrahan 46°22′ N 48°05′E |
||||
| Suurin kaupunki | Astrahan (502 800 2004) | ||||
| Kuvernööri | Aleksandr Žilkin | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
44 100 km² % |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
1 005 276 22,8 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC UTC |
||||
| Perustettu | 27. joulukuuta 1943 | ||||
| Kotisivu | www.astrobl.ru | ||||
| 1translitteroituna | |||||
Astrahanin alue (ven. Астраха́нская о́бласть, Astrahanskaja oblast) on hallinnollinen alue Etelä-Venäjällä Volgan alajuoksun ympärillä. Se rajoittuu koillisessa Kazakstaniin, kaakossa Kaspianmereen, lounaassa Kalmukiaan ja luoteessa Volgogradin alueeseen. Alueen pinta-ala on 44 100 km².
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Astrahanin alue on suurimmaksi osaksi Kaspian syvänköä, vain pohjoisosassa on alankoa. Volga virtaa alueen läpi luode-kaakko suunnassa ja laskee Kaspianmereen muodostaen laajan suiston. Alueen suurin järvi on Baskuntšak. Alue on pääasiassa aroa (mm. Kalmukkiaroa). Vähäiset metsät ovat keskittyneet alueen pohjoisosaan ja itäosassa on vähän aavikkoa.
[muokkaa] Väestö
Astrahanin alueen asukasluku on 1 005 276 (2002) ja väestötiheys 22,8 as./km². Suurin kaupunki on Astrahan (502 800 as. v. 2004). Enemmistö väestöstä on venäläisiä, mutta alueella asuu myös tataareja (noin 70 000), kazakkeja ja kalmukkeja.
Asukasluvun kehitys
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1999 | 1 020 000 |
| 2002 | 1 005 276 |
[muokkaa] Hallinto
Astrahanin alue on jaettu hallinnollisesti 11 piiriin ja 6 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa on kuvernööri ja edustajakokous (ven. Predstavitelnoje sobranije).
[muokkaa] Talous
Alueella on kevyt-, elintarvike-, koneenrakennus-, metalli-, metsä-, paperi-, sellu- ja kemianteollisuutta sekä öljyn ja maakaasun jalostusta. Maanviljely tuottaa viljaa, vihanneksia ja meloneja. Karjataloudessa on keskitytty lampaiden ja nautakarjan hoitoon. Volgalla ja Kaspianmerellä harjoitetaan kalastusta.
Astrahanissa on tärkeä Kaspianmeren satama ja lentokenttä. Alueelta on rautatieyhteydet Kazakstaniin, Kaukasiaan sekä pohjoiseen Volgogradiin ja Saratoviin.
[muokkaa] Historia
Astrahanin aluetta asuttivat useat turkkilais-tataarilaiset heimot viimeistään 400-luvulta lähtien. Mongolit valloittivat alueen 1200-luvulla ja se tuli kuulumaan tämän jälkeen Kultaisen Ordan valtakuntaan. Astrahanin kaupunki perustettiin 1200-luvulla. Kultainen Orda hajosi sisällissodan seurauksena 1400-luvulla ja jakaantui pienempiin valtioihin. Kaani Qasim perusti Astrahanin kaanikunnan 1466. Suurin osa kaanikunnan väestöstä oli Astrahanin tataareja ja nogaita. Venäjä valloitti Astrahanin kaanikunnan 1557.
Venäjän keisarikunnassa alue tuli kuulumaan laajaan Astrahanin kuvermenttiin. Neuvostoliiton perustamisen jälkeen Astrahanin kuvermentista erotettiin muun muassa Kalmukia ja osia Kazakstanista ja jäljelle jääneestä alueesta muodostettiin Astrahanin alue. Astrahanin alue laajeni vuonna 1945 kun siihen liitettiin osia Staliningradin alueesta ja kalmukkien karkotuksen jälkeen lakkautettu Kalmukian ASNT. Kalmukit saivat palata kotimaahansa 1957 jolloin Kalmukia taas erotettiin Astrahanin alueesta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Arkangelin alueen virallinen kotisivu (venäjäksi)
