Rōnin
Wikipedia
Rōnin(浪人) -nimi annettiin alkujaan Japanissa Nara- ja Heian-kausina ennen 1000-lukua eläneille talonpojille, jotka hylkäsivät maansa välttääkseen ylisuuret verot ja muuttivat alueille, jotka eivät olleet buddhalaisluostareiden tai aateliston omistuksessa.
Edo-kaudella (1603-1868) rōnin oli samurai, joka ei palvellut tiettyä isäntää, koska tämä oli joko kuollut tai menettänyt maansa. Monet rōninit hakeutuivat palkkasotureiksi tai maantierosvoiksi, tai ryhtyivät kauppiaiksi ja käsityöläisiksi. Toiset rōninit perustivat kouluja, joissa opetettiin taistelutaitoja, tai ryhtyivät henkivartijoiksi tai kylien suojelijoiksi samuraietikettinsä mukaisesti. Yksi kuuluisimmista ronineista oli Miyamoto Musashi, joka opetti kenjutsua.
Nykyjapanissa "rōnin" tarkoittaa välivuotta viettävää ylioppilasta; sellaista, joka on hakenut jatko-opiskeluun, muttei ole saanut opiskelupaikkaa ja on siksi "isännätön".
Makroni o:n päällä tarkoittaa, että o ääntyy pitkänä, "roonin". Kanjimerkit tarkoittavat kirjaimellisesti "aalto-ihminen".