Naksos
Wikipedia
Naksos eli Naxos (kreikaksi Νάξος) on Kreikalle kuuluvan Kykladien saariryhmän suurin saari Aigeianmeressä. Sen pinta-ala on 428 km² ja asukasluku noin 18 000 (2001). Naksos on Kykladeista vehrein, sillä sen korkein huippu (1 004 m) kerää jonkin verran sadepilviä saaren tuntumaan. Myös saaren vesivarat ovat paremmat muihin Kykladeihin verrattuna. Saaren pääkaupunki on Khora eli Naksos (noin 7 000 asukasta). Naksos on suosittu turistikohde. Merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat Apollon temppeli, jonka hyvin säilynyt portti on saaren tunnusmerkki, arkeologinen museo venetsialaisessa linnoituksessa, useat muut venetsialaiset linnoitukset, Kouros-patsaat Apolloniassa ja Melanesissa sekä Apirathoksen kylä. Saarella viljellään viinirypäleitä, hedelmiä ja vihanneksia; lisäksi siellä on marmorilouhoksia.
[muokkaa] Historia
Naksos on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien ja pääkaupunki noin 3000-luvulta eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti traakialaisia ja myöhemmin foinikialaisia sekä kreetalaisia. Mykeneläinen kulttuuri vallitsi saarella 1600–1200 eaa. 700-luvulla eaa. merenkulku alkoi kehittyä ja Naksoksesta tuli pian Kykladien kaupallinen keskus. 523 eaa. hirmuhallitsija Lygdamis otti saaren haltuunsa, ja 502 eaa. saarelaisten kapina persialaisia hallitsijoitaan vastaan johti lopulta Joonian kapinaan ja persialaissotiin Kreikan ja Persian välillä. Lygdamis aikoi tehdä Naksoksesta Kreikan upeimman kaupungin ja rakennutti muun muassa Apollon temppelin. 338 eaa.–326 jaa. Naksos kuului Rooman valtakuntaan ja 362–1204 jaa. Bysanttiin. Vuonna 1204 valta siirtyi Marco Sanudolle ja saaresta tuli osa Naksoksen herttuakuntaa. Sanudo rakennutti pääkaupunkiin muun muassa venetsialaisen linnoituksen. Ottomaanit hallitsivat saarta 1564–1821 lukuun ottamatta vuosia 1770–1774, jolloin venäläiset miehittivät saarta. Naksos yhdistettiin Kreikkaan vuonna 1828.
[muokkaa] Lähteet
- Aurinkomatkojen Kykladien opas
- CD-Facta 2005
