Milan Kundera
Wikipedia
Syntynyt: | 1. huhtikuuta 1929 (ikä 79) Brno, Tšekkoslovakia |
---|---|
Ammatit: | kirjailija |
Aikakausi: | 1953–2000 |
Ensiteokset: | Pila (1965) |
Milan Kundera (s. 1. huhtikuuta 1929 Brno, Tšekkoslovakia) on yksi tunnetuimmista tšekkiläisistä kirjailijoista. Vuodesta 1981 hän on kuitenkin ollut Ranskan kansalainen.
Kunderan isä Ludvík Kundera oli kuuluisa pianisti, musiikkitieteilijä ja myöhemmin Brnon musiikkikorkeakoulun rehtori. Hän oli myös säveltäjä Leoš Janáčekin oppilas.
Kundera osallistui monien muiden tšekkiläisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden tavoin Prahan kevääseen vuonna 1968. Hänen ensimmäinen romaaninsa oli Pila (Žert), joka tunnettiin Suomessa aiemmin nimellä Tšekkiläinen pila. Pila on satiirinen näkemys totalitaarisuuden ja kommunismin ajasta.
Neuvostoliittoon kohdistuneen kritiikin takia Kundera joutui nopeasti Neuvostoliiton miehityksen jälkeen mustalle listalle. Vuonna 1975 hän pakeni Ranskaan, jossa kirjoitti Naurun ja unohduksen kirjan (Kniha smíchu a zapomnění). Romaani kertoo tšekkiläisistä, jotka vastustavat Neuvostoliiton järjestelmää monin eri tavoin. Se on omalaatuinen yhdistelmä romaania, novellikokoelmaa ja tekijän mietiskelyä.
Vuonna 1984 Kundera julkaisi tunnetuimman romaaninsa, Olemisen sietämättömän keveyden (Nesnesitelná lehkost bytí). Teoksen päähenkilöinä on neljä tšekkiä, jotka yrittävät sopeutua yhdessäeloon ja neuvostovaltaan Prahan kevään jälkeen. Yhdysvaltalainen Philip Kaufmann ohjasi romaanista elokuvaversion vuonna 1988.
Vuonna 1990 ilmestynyt Kuolemattomuus (Nesmrtelnost) ja sitä seuraava teos Kiireettömyys (La lenteur), Kunderan ensimmäinen ranskankielinen romaani, ovat aiheeltaan yleismaailmallisempia kuin Kunderan aiemmat työt. Hän kritisoi teoksissa 1900-luvun lopun teennäistä, teknokraattista ja epäinhimillistä länsieurooppalaista elämäntapaa.
Kundera tunnetaan tyylistään yhdistää toisiinsa fiktiota ja filosofisia sivuhyppäyksiä. Saman tyylin kirjailijoita ovat muun muassa Alain de Botton ja Adam Thirlwell.
Romaanien lisäksi Kundera on kirjoittanut näytelmiä, runoja ja esseitä. Hänen ensimmäinen teoksensa oli runokokoelma Člověk zahrada širá. Kundera sai Ranskan akatemian kriitikkopalkinnon vuonna 1987 esseekokoelmastaan Romaanin taide (L'Art du Roman).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuotantoa
[muokkaa] Romaanit
- Pila (Žert, 1965)
- Naurattavien rakkauksien kirja (Směšné Lásky, 1969) (novellikokoelma)
- Elämä on toisaalla (Život je jinde, 1969)
- Jäähyväisvalssi (Valčík na rozloučenou, 1970
- Naurun ja unohduksen kirja (Kniha Smíchu a Zapomnění, 1978)
- Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí, 1984)
- Kuolemattomuus (Nesmrtelnost, 1990)
- Kiireettömyys (La lenteur, 1993)
- Identiteetti (L'Identité, 1995)
- Tietämättömyys (L'ignorance, 2000)
[muokkaa] Esseekokoelmat
- Romaanin taide (L'Art du Roman, 1986)
- Petetyt testamentit (Les testaments trahis, 1993)
- Le Rideau (2005)
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Saariluoma, Liisa: Milan Kundera, viimeinen modernisti