Lviv
Wikipedia
Львів | |
---|---|
Alue | Lvivin alue |
Perustettu | 1200-luvulla |
Väkiluku | 809 000 |
Pinta-ala | 171,01 km² km² |
Väestötiheys | 4786 as/km² |
Kaupunginjohtaja | Ljubomyr Bunjak |
Sivusto | [- -] |
Lviv (ukr. Львів) on vanha länsiukrainalainen kaupunki, jossa asuu noin 820 000 ihmistä (1994).
Lvivissä on tärkeää kone-, auto- ja tekstiiliteollisuutta sekä suuri rautatiesolmu. Kaupungin yliopisto on perustettu vuonna 1661, ja sen lisäksi Lvivissä on teknillinen korkeakoulu.
Lvivissä on merkittäviä rakennuksia, kuten renessanssiajan kirkkoja. Kaupunki perustettiin noin vuonna 1256, jolloin siitä on ensimmäinen maininta Galitsian prinssi Danilo Halitskin kronikassa. Lviv oli vuosina 1773–1918 Itävallan Galitsian pääkaupunki. Lvivin vanha keskusta on Unescon maailmanperintökohde.
Kaupunki kuului Puolalle vuosina 1340-1772 ja 1919-1939. 1. marraskuuta 1918 Lvivissä julistettiin Itävalta-Unkarista itsenäinen Länsi-Ukrainan kansantasavalta, joka joutui 1919 heinäkuuhun mennessä puolalaisten miehittämäksi. Samana vuonna Länsi-Ukrainan kansantasavalta sulautui Ukrainan kansantasavaltaan ja 1920 alue joutui neuvostovenäläisten haltuun heidän edetessään rintamana Puolaan Varsovan edustalle saakka. Riian rauhansopimuksessa Neuvosto-Venäjän ja Puolan kesken 1921 kuitenkin sovittiin, että Lvivin alue kuuluu Puolaan, johon se kuuluikin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Toinen maailmansota
[muokkaa] Neuvostoliitto valtaa Puolan Itä-Galitšian
Saksan Puolaan 1. syyskuuta 1939 kohdistaman hyökkäyksen jälkeen Neuvostoliitto suoritti Itä-Puolassa intervention 17. syyskuuta 1939 alkaen, minkä seurauksena myös Lvivin alue liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan 4. joulukuuta 1939.
[muokkaa] Saksa palauttaa Itä-Galitšian Puolan yhteyteen
Kesäkuusta 1941 lokakuun alkuun 1944 alue kuului Saksan kenraalikuvernööri Hans Frankin suoraan Krakovasta hallitseman kenraalikuvernementtiin (Generalgouvernement für die besetzten polnischen Gebiete), johon Itä-Galitšia liitettiin kesäkuun 1941 jälkeen viidenneksi hallintoalueeksi muilta hallintoalueilta jääneeseen Puolaan Krakovan, Varsovan, Ljublinin ja Radomin hallintoalueiden jatkoksi.
[muokkaa] Alue palautuu Neuvostoliitolle Ukrainaan
1944 alueen alueen valtasivat neuvostoliittolaiset. 1945 Neuvostoliitto vahvisti Puolan kanssa Itä-Galitsian kuulumisen Neuvostoliitolle. Korvaukseksi 1939 Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan aiheuttamista menetyksistä Puola sai alueita Saksalta Preussista, josta osan Itä-Preussia otti Neuvostoliitto itselleen Kaliningradin alueena.