Keliakia
Wikipedia
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Vaurion aiheuttajana on gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa. Vehnän gliadiini, rukiin sekaliini ja ohran hordeiini aiheuttavat immunologisen vasta-ainereaktion. Prolamiini tarttuu ohutsuolen limakalvossa sitä vastaan muodostuneeseen vasta-aineeseen, joka johtaa limakalvon nukkarakenteen tuhoutumiseen. Keliakia on perinnöllinen tauti. Jos äidillä tai isällä on keliakia, on lapsen riski saada tauti noin 10%. Vielä ei osata sanoa, miksi osa ihmisistä saa oireita gluteenista. Mahdollisena pidetään, että perinnölliset tekijät käynnistävät gluteenin prolamiiniosaa vastaan vasta-aine reaktion. Valtaosalla keliakiapotilaista on todettavissa kudosantigeenityyppi HLA-B8. HLA -geenialue sijaitsee kromosomissa 6. HLA -geenit selittävät vain osan keliakian perinnöllisyydestä. Uusimmissa tutkimuksissa on löydetty keliakiaan liittyvää geenialuetta 2 ja 10 kromosomeista. Tutkimuksissa todettiin kromosomissa 2 sijaitsevan CTLA-4 -geenin yhteys keliakiaan. Keliakia on elinikäinen sairaus. Keliakia on normaalia yleisempää nuoruustyypin diabetesta sairastavilla. N.70% keliakiaan sairastuvista on naisia ja noin 50%:lla keliaakikoista on laktoosi-intoleranssi. Toisin kuin vilja-allergia, keliakia ei ole allergia, vaan suolistotauti. Vilja-allergia on yliherkkyys vehnälle, rukiille, ohralle ja kauralle; sitä esiintyy vain harvoin aikuisilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tyypillisiä oireita
Keliakiassa tavallisimpia oireita ovat sekalaiset vatsavaivat, laihtuminen ja ravinto-aineiden imeytymishäiriöt, anemia, hengitystieoireet ja väsymys. Hoitamaton keliakia voi johtaa kasvuongelmiin lapsilla ja aiheuttaa muun muassa osteoporoosia eli luukatoa. Keliaakikoilla tavataan myös monia vitamiinien puutoksista johtuvia oireita, koska esim. A, D, E ja K - vitamiinien imeytyminen heikentyy ja niiden pitoisuudet veressä vähenenvät.
Sairaus voi esiintyä myös iholla ihokeliakiana eli dermatitis herpetiformisina, iholle tulee silloin kutisevaa pienirakkulaista ihottumaa.
Harvinaisissa tapauksissa keliakia vaikuttaa oireettomalta.
[muokkaa] Diagnoosi
Keliakian hoitosuosituksen mukaan keliakian toteamisen keskeiset kriteerit ovat ohutsuolikoepala, ihokoepala, kliininen tai histologinen paraneminen gluteenittomalla ruokavaliolla ja erityistilanteissa gluteenialtistus. Diagnoosia ilman ohutsuolikoepalan ottoa ei saa tehdä ja koepala on otettava, ennen kuin potilas aloittaa gluteenittoman ruokavalion. Mikäli potilaalle ei tehdä ohutsuolikoepalan ottoa, hän ei saa Kelalta ruokavaliokorvausta.
[muokkaa] Hoito
Nykylääketieteen mukaan ainoa keliakiaan auttava hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliosta jätetään pois ruista, ohraa ja vehnää sisältävät viljavalmisteet.
Suositusten mukaan keliaakikot voivat käyttää kauraa osana ruokavaliotaan. Kauran on kuitenkin oltava puhdasta: on periaatteessa mahdollista, että tavallisissa kauratuotteissa on jäämiä ohrasta, vehnästä tai rukiista. Keliaakikolle turvallisia kauratuotteita saa yleensä tavallisista ruokakaupoista. Tutkimuksissa käytetyt kauramäärät ovat olleet 50–90 grammaa kauraa päivässä. Kauran käyttö voidaan aloittaa heti taudin toteamisvaiheessa. Kauran korkean kuitupitoisuuden vuoksi tulee sen käyttö aloittaa varovaisesti. Jos ruokavaliossa on ollut kovin vähän kuitua, vatsaoireita voi helposti ilmetä, kun kauran käyttö aloitetaan liian suurella annoksella. Jotkut keliaakikot käyttävät spelt -viljaa hillitysti oireitta. Keliakialiitto ei suosittele spelt -viljan käyttöä, koska se on geneettisesti kaukaista sukua vehnälle ja tarkempia tutkimuksia sen soveltuvuudesta keliaakikoille ei ole vielä tehty.
Ihokeliakiassa on usein tarpeen hoidon alkuvaiheessa käyttää lääkkeitä ihottuman rauhoittamiseksi. Ruokavaliota noudattamalla keliaakikko voi elää normaalia elämää, eikä sairaus vaikuta elämää lyhentävästi.
[muokkaa] Vaikutukset arkielämään
- Niukkakuituinen gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa muita terveyshaittoja keliaakikolle, joten runsaasta siemenien, papujen ja kasvisten saannista on pidettävä huolta.
- Suklaata tai muita makeisia voi yleensä syödä, mutta vohveli- ja keksimuroja sisältäviä valmisteita täytyy välttää. Lakritsia ei voi syödä, ellei se ole gluteenitonta laatua.
- Keliaakikko voi nauttia korkeintaan 0,66 l/vrk sellaisia olutmerkkejä, joiden gluteenipitoisuus on alle 2mg/100g. Tällaisia oluita ovat vähittäiskaupassa myytävät Laitilan Kukko Pils (4,5 %) ja Tumma Kukko (3,8 %) sekä Sinebrychoffin Koff I (33 cl) ja 4.1 Täyteläinen Kevyt Olut (33 cl).
- Syyskuussa 2007 keliaakikkojen olutvalikoima parani huomattavasti Luontaisesti gluteenittoman oluen saapuessa markkinoille. Luontaisesti gluteenittomat oluet eivät sisällä ollenkaan gluteenia, jolloin gluteenipitoisuuden aikaansaamat rajoitukset poistuvat. Green's panimon ( http://www.glutenfreebeers.co.uk) olutvalikoimaan kuuluu Trailblazer(lager) 4,7%, Herald(pintahiiva) 4,0% sekä Pilgrim(kirsikkaolut) 4,7%, jotka ovat saatavissa hyvinvarustelluista elintarvikekaupoista. Lisäksi ravintolapuolelta löytyy saman panimon tuotteita: Discovery(pohjahiiva) 6,0%, Pioneer(lager) 5,0% ja Endeavour(tuplatumma olut) 6,0%. Lisätietoa oluen saatavuudesta löytyy osoitteesta http://www.luontaisestigluteenitonolut.fi/.
- Kela maksaa aikuiselle keliaakikolle hakemuksesta ruokavaliokorvausta 21 euroa kuukaudessa. Alle 16-vuotiaan keliaakikon vanhemmalle Kela voi maksaa sairaan lapsen hoitotukea, jonka suuruus on vuonna 2006 noin 78 euroa kuukaudessa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
