Suklaa

Wikipedia

Sulavaa maitosuklaata

Suklaa on nautintoaine, joka valmistetaan yleensä kaakaosta, sokerista ja muista aineista. Suklaata käytetään sellaisenaan makeisena, ruoanlaitossa tai makeisten raaka-aineena.

Sisällysluettelo

1 Koostumus
- 1.1 Tumma suklaa
- 1.2 Valkoinen suklaa
2 Käyttö
3 Valmistus
4 Terveysvaikutukset
5 Historia
6 Suklaa kulttuurissa
7 Suklaa Suomessa
8 Lähteet
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koostumus

Useita eri suklaalajeja

Aito suklaa koostuu kaakaomassasta, johon lisätään tarvittava määrä kaakaovoita ja vaihteleva määrä sokeria, vaniljaa ja lesitiiniä. Maitosuklaata valmistettaessa käytetään edellä mainittujen raaka-aineiden lisäksi maitojauhetta tai maitoa. Vaniljaa tai vanilliinia lisätään maun takia ja lesitiiniä viskositeetin ja käsiteltävyyden takia. Hienoimmat ja laadukkaimmat suklaat eivät sisällä muuta rasvaa kuin kaakaovoita. On olemassa myös "maidotonta maitosuklaata", jossa on pyritty samaan lopputulokseen kasvismaitojen avulla.

Suklaa on väriltään ruskeaa ja sen sävy vaihtelee kaakaopitoisuuden mukaan hyvin tummasta heleän vaaleaan. Kaakao itsessään maistuu kitkerältä. Siten pelkästä kaakaomassasta ja kaakaovoista valmistetut tummat suklaat ovat voimakkaan ja karvaan makuisia. Sokeripitoisuutta ja maitoa lisäämällä suklaasta saadaan makeampaa ja miedompaa. Suklaata voi myös maustaa monilla eri tavoilla, kuten erilaisilla pähkinöillä, kuivatuilla hedelmillä, mintulla, kahvilla ja likööreillä.

[muokkaa] Tumma suklaa

Tumma suklaa on suklaata, jossa ei ole maitoa. Tummasta suklaasta ilmoitetaan usein sen sisältämän kaakaon määrä prosentteina. Laadukkaassa tummassa suklaassa on vähintään 50 % kaakaota, mutta markkinoilla on myös vähemmän kaakaota sisältäviä tummia suklaita. Kaakaoprosentilla tarkoitetaan kaakaomassan ja kaakaovoin osuutta suklaassa. Kaakaomassan määrää, joka vaikuttaa suklaan kitkeryyteen, voi arvioida suklaan ravintosisällön perusteella. Mitä enemmän suklaassa on rasvaa, sitä pienempi on kaakaomassan osuus. Kaakaomassassa on myös luonnostaan jonkin verran rasvaa eli kaakaovoita.

[muokkaa] Valkoinen suklaa

Pääartikkeli: Valkosuklaa

Valkoinen suklaa valmistetaan sokerista, maitojauheesta ja kaakaovoista. Valkoisessa suklaassa ei ole lainkaan kaakaomassaa.

[muokkaa] Käyttö

Suklaa on muuntuvaisuuden ja muovailtavuuden ansiosta erittäin monikäyttöistä. Sen maku sopii melkein mihin tahansa. Sellaisenaan tai maustettuna se voidaan pakata levyn, patukoiden tai konvehtien muotoon, mutta suklaasta voidaan muotoilla myös erilaisia hahmoja, kuten joulupukkeja tai pääsiäispupuja. Suklaata voidaan käyttää myös täytteenä, koristeena tai kuorrutteena. Se sopii jäätelöön, leivonnaisiin, kekseihin, vohveleihin ja riisikakkuihin (riisisuklaa). Suklaata voidaan käyttää myös mausteena erilaisiin elintarvikkeisiin kuten juomiin, levitteisiin, vanukkaisiin tai lisäravinnejauheisiin.

Suklaasta tehty malli Saksan parlamenttirakennuksesta

[muokkaa] Valmistus

Suklaan pääraaka-aine on kaakaopuun pavuista valmistettu kaakaomassa. Kaakaopapuja on kahta päälajiketta: Forastero ja Criollo. Risteytetyistä lajikkeista tunnetuin on Trinitario.

Kaakaohedelmät poimitaan puista, hedelmät halkaistaan ja pavut otetaan talteen. Sen jälkeen pavut fermentoidaan ja kuivataan. Papujen laatu tarkastetaan, ne toimitetaan prosessoijille, jotka puhdistavat ja kuorivat ne ja saadut nibsit paahdetaan. Nibsit jauhetaan kaakaomassaksi. Kun kaakaomassaa puristetaan saadaan kaakaovoita ja kiinteä, kova kiekon mallinen kaakaokakku. Puristekakku jauhetaan kaakaojauheeksi.

[muokkaa] Terveysvaikutukset

Joidenkin suklaassa olevien ainesosien on havaittu mahdollisesti edistävän terveyttä. Esimerkiksi tumman suklaan kohtuullisen nauttimisen on todettu estävän verisuonien tukkeutumia.^[1] Suklaamakeisissa on kuitenkin paljon sokeria ja rasvoja, joten ne saattavat olla myös terveydelle haitaksi.

[muokkaa] Historia

Suklaan teollinen valmistus aloitettiin 1850-luvulla. Maitosuklaa keksittiin Sveitsissä 1875 ja Sveitsi onkin suklaantuotannon suurmaita.^[2]

Amerikassa on käytössä leivontaan tarkoitettu suklaa, joka on oikeastaan vain joko hyvin vähäsokerista kaakaomassaa tai pelkkää kaakaomassaa.

Suklaamakeisten kolme suurinta kuluttajamaata henkeä kohti vuodessa ovat Belgia 10,7 kg, Sveitsi 10,1 kg ja Iso-Britannia 9,9 kg. Suomi on sijalla 9 kulutuksella 6,4 kg. ^[3]

[muokkaa] Suklaa kulttuurissa

Suklaata pidetään usein hyvin romanttisena aineena. Suklaan tuomaa nautintoa on verrattu rakasteluun, suuteluun ja ihastumiseen. Suklaan makua ylistetään monin paikoin ja se on hyvin suosittu herkkuna.

Suklaata on käytetty aiheena myös monissa elokuvissa, joista esimerkkeinä Pieni suklaapuoti ja Jali ja suklaatehdas.

[muokkaa] Suklaa Suomessa

Suomen suosituin suklaalevy on Fazerin Sininen. Muita suomalaisia suklaanvalmistajia Cloetta Fazerin lisäksi ovat Brunberg ja Panda. Myös ruotsalaisen Maraboun suklaalevyt ovat varsin suosittuja Suomessa^lähde? ja muissa Pohjoismaissa.