Kansainvälinen apukieli
Wikipedia
Kansainvälinen apukieli (harrastajien kesken joskus IAL tai auxlang englannin sanoista international auxiliary language) on keinotekoinen kieli, jota käytetään eri kieliä käyttävien kansallisuuksien välisessä kommunikaatiossa. Joskus sanalla voidaan tarkoittaa myös luonnollista kieltä, kuten latina, jota ehdotetaan käytettäväksi tällaisena kielenä, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan harrastajien keskuudessa nimenomaisesti keinotekoista kieltä, jotka on luotu korvaamaan kansallisten valtakielten – kuten englannin, ranskan ja espanjan – asema lingua francana. Sanalla apukieli viitataan siihen, että kielen tarkoitus on olla ylimääräinen käyttökieli ihmisille, eikä niinkään korvata heidän äidinkieliään.
Kansainvälisiä apukieliä ei käytetä kovin laajalti, eivätkä eri apukielten kannattajat ole päässeet yksimielisyyteen siitä, minkä kielen pitäisi olla kansainvälisessä käytössä. Näiden pulmien ratkaisemiseksi on ehdotettu, että maailman kansojen valitsemat virkahenkilöt päättäisivät yhdessä asiantuntijoiden avustuksella sopivan kielen, jolla olisi sekä puhuttu että kirjoitettu muoto. Kieli otettaisiin käyttöön mahdollisimman monen valtion koulujärjestelmässä ensimmäisenä vieraana kielenä. Toisen ratkaisumallin mukaan kieltä yritetään levittää mahdollisimman laajaan käyttöön, jotta siitä tulisi yleisin lajissaan.
Myös yhteisen sokeiden kirjoitusjärjestelmän omaksumista on ehdotettu vastaamaan valittua kansainvälistä kieltä. Lisäksi viittomakieliä, kuten gestunoa, on ehdotettu kuurojen lingua francaksi, koska viittomakielet eivät ole keskenään ymmärrettäviä.
[muokkaa] Luettelo kansainvälisistä apukielistä
- esperanto
- europanto
- fasile
- folkspraak
- gestuno
- glosa
- idiom neutral
- ido
- interlingua
- latino sine flexione
- lingua franca nova
- mondlango
- novial
- occidental
- ro
- solresol
- sona
- volapük
