Beatrix
Wikipedia
| Beatrix s. 1926 |
||||||
 |
||||||
| Alankomaiden kuningatar | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||
|
Beatrix I on Alankomaiden kuningatar. Hän on syntynyt 31. tammikuuta 1938 ja nousi valtaistuimelle 42-vuotiaana 30. maaliskuuta 1980.
Kuningatar Beatrix on ensimmäinen hollantilainen kuningatar, jonka etunimi nimi on Beatrix. Hänen täydellinen nimensä on Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau. Vaikka veriside Oranje-Nassau-sukuun on kaukana, sen käyttäminen on Alankomaiden kuningashuoneessa perinne.
Beatrix on kolmas peräkkäinen kuningatar Alankomaissa. Hän kuuluu isänä puolelta myös Lippen ruhtinassukuun. Vuodesta 1980 kuningatar on asunut Huis ten Bosch -palatsia Haagissa. Kaikkiin työhön liittyviin tilaisuuksiin käytetään Noordeinde -palatsia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perhetausta
Kuningatar Beatrix kuuluu tunnettuun saksalaiseen aatelissukuun Lippe, sen Lippe-Biesterfeld-haaraan. Hän polveutuu myös Oranian (hollanniksi Oranje) suvun friisiläisestä haarasta, ja sen kantaisästä nimeltään Jan de Oude (vanhempi), joka oli Nassaun kreivi ja Vilhelm Oranialaisen vanhempi veli. Jan de Oudea pidetään Alankomaiden perustajana. Friisinmaan käskynhaltijat ovat olleet tästä haarasta vuodesta 1548 alkaen. Ensimmäinen oli Vilhelm Fredrik, Jan de Ouden poika.
Oranian (Oranjen) suvun hollantilaisen haaran mieslinja katkesi, kun Vilhelm III Oranialainen, Hollannin käskynhaltija sekä Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas putosi hevoseltaan ja kuoli 1702.
[muokkaa] van Oranje-Nassau
Nimi vahvistettiin kuningasperheen nimeksi asetuksella 8. tammikuuta 1901. Siinä säädettiin, että kuningatar Wilhelminan mahdolliset lapset saisivat tämän nimen – nimi oli silloin muodossa «van Oranje Nassau». Alankomaat halusi näin säilyttää historiallisen nimen jälkipolville. 8. tammikuuta 1937 säädettiin uudella asetuksella, että silloisen prinsessa Julianan mahdolliset lapset kantaisivat nimeä «van Oranje-Nassau», nyt väliviivalla. 16. helmikuuta 1966 vahvistettiin, että prinsessa Beatrixin lapset olisivat nimeltään «van Oranje-Nassau». 2. tammikuuta 1967 säädetyssä viimeisimmässä asetuksessa säädetään, että hänen sisarensa mahdolliset lapset saisivat isänsä sukunimen lisäksi henkilökohtaiset arvonimet Oranje-Nassaun prinsseinä ja prinsessoina. Nämä nimet eivät kuitenkaan periytyisi.
[muokkaa] Elämäkerta
Kuningatar Beatrix syntyi Oranje-Nassaun sukuun 31. tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar Juliana (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso Bernhard zur Lippe Biesterfeld (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin herttua sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar Vilhelmiina.
II maailmansodan aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa 1940 ensin Britanniaan ja sieltä edelleen Ottawaan, Kanadaan. Perhe asui Stornowayssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Perheen palattua kotimaahan 1945 Beatrix jatkoi koulunkäyntiä äidinkielellään. Hän valmistui Baarnsch Lyceumista 1956. Täytettyään 18 vuotta 31. tammikuuta 1956, prinsessa sai maan perustuslain mukaisesti valtaoikeuksia: kuningatar Juliana asetti hänet valtaneuvostoon. Beatrix aloitti saman vuonna opiskelunsa Leidenin yliopistossa. Prinsessa tutustui korkeakouluvuosinaan useihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin mm. Genevessä, Strasbourgissa, Pariisissa ja Brysselissä. Hän oli myös Leideinin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen. Beatrix aloitti vielä samana vuonna oikeustieteen opinnot Leidenin yliopistossa, jossa hän suoritti oikeustieteen loppututkinnon heinäkuussa 1961.
Prinsessa Beatrixin poliittinen toiminta johti lähes välittömästi ristiriitoihin. Vuonna 1965 hän kihlautui saksalaisen aatelismiehen, Claus von Amsbergin kanssa. Tämä oli diplomaatti ja työskenteli Saksan ulkoministeriössä. Häät vietettiin Amsterdamissa 10. maaliskuuta 1966 mielenosoitusten kaikuessa kaduilla. Claus oli kuulunut Hitler-Jugendiin ja palvellut Wehrmachtissa, siksi osa hollantilaisista yhdisti hänet natsismiin. Iskulauseena kuultiin mm. "haluan polkupyöräni takaisin", joka viittasi saksalaisten sotilaiden miehityksen aikana takavarikoimiin polkupyöriin. Ajan kuluessa prinssipuolisosta tuli kuitenkin yksi suosituimmista kuninkaallisen perheen jäsenistä Alankomaissa.
Nuoripari asettui asumaan Drakensteynin linnaan Lage Vuurschessa, jossa prinsessa oli asunut vuodesta 1963. Pari sai kolme poikaa:
-
-
- Willem-Alexander Claus George Ferdinand, Orania-Nassaun prinssi, Jonkheer van Amsberg (s. 27. huhtikuuta 1967), kruununprinssi
- Johan Friso Bernhard Christiaan David, Orania-Nassaun prinssi, Jonkheer van Amsberg (s.25. syyskuuta 1968)
- Constantijn Christof Frederick Aschwin, Orania-Nassaun prinssi, Jonkheer van Amsberg (s. 11 lokakuuta 1969)
-
Kuningatar Jualianan luovuttua vallasta Beatrixistä tuli 42-vuotiaana Alankomaiden kuningatar 30. huhtikuuta 1980. Kuningatar Beatrix asuu Huis ten Boschissa, lähellä Haagia. Hän menetti puolisonsa vuonna 2002 ja molemmat vanhempansa vuonna 2004. Vuonna 2005 vietettiin kuningatar Beatrixin 25-vuotishallitsijajuhlaa. Hän oli silloin 67-vuotias. Juhlapäivä oli Alankomaiden kansallispäivä ja koko maa muuttui suureksi markkinapaikaksi. Kuningatar perheineen vietti päivän Scheveningenissä, joka on kylpylä lähellä Haagia. Juhlaan liittyi myös kiertomatka Hollannin 12 maakuntaan sekä Hollannin hallitsemiin maihin.
Kuningatar Beatrix on pitkäaikainen Rooman klubin kunniajäsen[1]. Hänen mukaansa on nimetty Oranjestadin lentokenttä Aeropuerto Intenacional Reina Beatrix Aruballa.
[muokkaa] Kaksoiskansalaisuus
Kuningatar Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d'Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverin vaaliruhtinattaren jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress and Duchess Dowager of Hanover, and the Issue of her Body, vuodelta 1705. Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938. Prinssi Bernhardin piti aikoinaan luopua Saksan kansalaisuudestaan avioituakseen vuonna 1937 kuningatar Julianan kanssa, mutta kruununprinssi Willem-Alexanderin puoliso Máxima on edelleen myös Argentiinan kansalainen, sillä Argentiinan lakien mukaan hän ei voi siitä luopua.
Alankomaissa on käyty vilkasta keskustelua tärkeissä yhteiskunnallisisssa tehtävissä olevien kaksoiskansalaisuuksista.[2]
[muokkaa] Asema hallitsijana
Alankomaissa hallitsija ja ministerit muodostavat yhdessä hallituksen. Vuodesta 1848 alkaen perustuslaki säätää, että ministerit ovat toimissaan tilivelvollisia eduskunnalle. He ovat myös poliittisessa vastuussa hallitsijan lausunnoista ja hänen käytöksestään.[3]
Kuningattarena Beatrixilla on enemmän valtaa kuin monilla muilla Euroopan monarkeilla. Sisäpolitiikassa valtaa ei ole paljon, mutta ulkopoliittisissa asioissa hänellä on liikkumavaraa. Hänen kerrotaan kerran uhanneen erottaa ministerin, jos hänen pyyntöään avata lähetystö Jordaniaan ei noudatettaisi.
Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto (Rijksvoorlichtingsdienst) pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske prinssi Willem-Alexanderia.
Kuningatar Beatrixin kruununperijät ovat prinssi Willem-Alexander sekä hänen ja prinsessa Máximan (os. Máxima Zorreguieta Cerruti, s. 1971) lapset. Neljännellä sijalla on prinssi Constantijn. Kuningattaren toiseksi vanhin poika, prinssi Johan-Friso menetti perimysoikeutensa avioiduttuaan ilman kansanedustuslaitoksen hyväksyntää. Sen hakee tavallisesti hallitus, mutta nyt siitä luovuttiin kihlaparin pyynnöstä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Luettelo Rooman klubin kunniajäsenistä (englanniksi)
- ↑ Ranskan Alankomaiden lähetystön verkkosivun Presse néerlandaise du mercredi 28 février 2007 lehdistöraportti otsikolla "Double nationalité". Tieto julkaistu alun perin Volkskrant-lehdessä (s. 3).[1]
- ↑ Kuningashuoneen verkkosivut.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Alankomaiden kuningashuoneen viralliset sivut (englanniksi)
| Edeltäjä: Juliana |
Alankomaiden hallitsija 1980– |
Seuraaja: Prinssi Willem-Alexander |
