Hitler-Jugend
Wikipedia
Hitler-Jugend (suom. Hitler-nuoret, lyhenne HJ) oli Saksan kansallissosialistisen puolueen perustama nuoriso-organisaatio, jonka tehtävänä oli koulia saksalaista nuorisoa kansallissosialistiseen ideologiaan sopivaksi. Järjestö korosti sotilaallisuutta, terveitä elämäntapoja ja tottelevaisuutta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Alkuvuodet
Hitler-Jugendin juuret olivat Jugendbund der NSDAP:ssa (NSDAP:n nuorisoliitto), joka perustettiin maaliskuussa 1922 ja kokoontui ensi kertaa saman vuoden toukokuussa. Se oli tarkoitettu ainoastaan 14—18-vuotiaille pojille, joista 14—16-vuotiaat järjestäytyivät Jungmannschafteniin ja vanhemmat Jungsturm Adolf Hitleriin. Organisaatiota valvoi SA ja sitä johti aluksi Adolf Lenk.
JdN romahti vuoden 1923 vallankaappauksen epäonnistuttua ja Adolf Hitlerin jouduttua vankilaan. Tilalle perustettiin muita korvaavia nuorisoryhmiä kuten Grossdeutsche Jugendbewegung ja Schilljugend. Edellä mainittu nimettiin vuonna 1926 Hitler-Jugendiksi.
Vuonna 1928 Hitler-Jugendiin perustettiin oma ryhmä 10—14-vuotiaille pojille, jota alkuun kutsuttiin Deutsch Knabenschaftiksi, sittemmin nimellä Deutsche Jungvolk in der Hitler-Jugend. Tytöille perustettiin myös oma osastonsa 1929, jota kutsuttiin alkuun nimellä Schwesternschaft der Hitler-Jugend ja vuodesta 1930 Bund Deutscher Mädeliksi. Staatsjugend oli nuorten järjestöjen yläjärjestö.
Vuonna 1931 perustettiin uusi virka, Reichsjugendführer (valtakunnannuorisojohtaja), johon nimitettiin Baldur von Schirach, jonka alaisuuteen Hitler-Jugend asetettiin. Vuonna 1932 toukokuussa Hitler-Jugend erotettiin SA:n komennosta, mutta Weimarin tasavallan hallinto kielsi kesäkuussa molempien ryhmittymien toiminnan.
[muokkaa] Kansallissosialistien valtaannousu
Kun kansallissosialistit nousivat valtaan, muut oikeistolaiset nuorisoryhmät sulautettiin Hitler-Jugendiin. Vuodesta 1936 kaikki muut nuorisoryhmät olivat kiellettyjä. Hitler-Jugendin jäsenyydestä tehtiin vuonna 1939 pakollinen kaikille yli 17-vuotiaille saksalaisille. Vuonna 1941 pakollisuuden ikäraja laskettiin kymmeneen vuoteen.
Sodan aikana ryhmittymä teki asevoimiin kutsuttujen miesten töitä, miehitti ilmapuolustusta ja koulutti sotilaita armeijaan ja SS:ään. Liittoutuneiden joukkojen tunkeutuessa sodan lopussa Saksaan Hitler-Jugendin riveistä värvättiin lisäjoukkoja yhä nuorempien joukosta. Berliinin taistelussa jo suurin osa saksalaisista joukoista koostui Hitler-Jugendista.
[muokkaa] Järjestön lakkauttaminen
Sodan päätyttyä Hitler-Jugend lakkautettiin. Silloisen Hitler-Jugendin jäsenyys on kuitenkin ollut pakollisesta luonteestaan huolimatta raskas taakka monelle siihen kuuluneelle saksalaiselle. Kuuluisimpia Hitler-Jugendin jäseniä ovat entinen liittokansleri Helmut Kohl ja paavi Benedictus XVI.
[muokkaa] Sinimustat ja Hitler-Jugend
Suomessa oikeistoradikaali Lapuan liikettä ja IKL:ttä myötäilyt poliittinen nuorisojärjestö sinimustat, otti vaikutteita Italian fasistien lisäksi myös Saksan kansallissosialisteilta. Kulttuurisuhteita pidettiin yllä etenkin Saksan Hitler-Jugendin kanssa, jolta otettiin runsaasti vaikutteita.[1].
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Eepos, Suomen historian käsikirja, Torsten Edgren, Merja Manninen ja Jari Ukkonen, WSOY, ISBN 951-0-27651-0. Sivut 329-330: IKL - lapuanliikkeen jatkaja, ja sivu 348 Äärioikeisto menettää kannatustaan
