Barroson komissio
Wikipedia
Barroson komissio on Euroopan komissio, joka aloitti toimikautensa 22. marraskuuta 2004. Sen virkakauden on määrä jatkua 31. lokakuuta 2009 asti. Komissio koostuu puheenjohtajasta ja 26 komissaarista. Aluksi komissaareja oli 24 mutta Romanian ja Bulgarian liittyessä Euroopan unioniin vuoden 2007 alussa komissaarien lukumäärä kasvoi kahdella. Nimensä komissio saa sen puheenjohtajasta, José Manuel Barrososta.
Barroson komission oli määrä aloittaa 1. marraskuuta 2004, mutta Euroopan parlamentin vastustaessa sen ensimmäistä kokoonpanoa Barroson täytyi vetää ehdotuksensa pois ilman äänestystä. Uuden ehdotuksen parlamentti hyväksyi 18. marraskuuta. (449 ääntä puolesta, 149 vastaan, 82 tyhjää.)
[muokkaa] Barroson komission jäsenet
| Toimialue | Komissaari | Kotimaa | Puolue |
|---|---|---|---|
| Puheenjohtaja | José Manuel Barroso | Portugali | PSD |
| 1. varapuheenjohtaja; Institutionaaliset suhteet ja viestintästrategia | Margot Wallström | Ruotsi | SAP |
| Varapuheenjohtaja; Talous- ja raha-asiat | Joaquín Almunia | Espanja | PSOE |
| Varapuheenjohtaja; Yritys- ja teollisuustoiminta | Günter Verheugen | Saksa | SPD |
| Varapuheenjohtaja; Oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat | Franco Frattini | Italia | Forza Italia |
| Varapuheenjohtaja; Liikenne | Jacques Barrot | Ranska | UMP |
| Varapuheenjohtaja; Hallinto, tilintarkastus ja petostentorjunta | Siim Kallas | Viro | Reformipuolue |
| Sisämarkkinat ja palvelut | Charlie McCreevy | Irlanti | Fianna Fáil |
| Maatalous ja maaseudun kehittäminen | Mariann Fischer Boel | Tanska | Venstre |
| Kilpailuasiat | Neelie Kroes | Alankomaat | VVD |
| Kauppapolitiikka | Peter Mandelson | Britannia | Labour |
| Kalastus- ja meriasiat | Joe Borg | Malta | Kansallispuolue |
| Ympäristöasiat | Stavros Dimas | Kreikka | Nea Dimokratia |
| Terveysasiat | Markos Kyprianou | Kypros | Demokraattinen puolue |
| Terveysasiat | Androulla Vasilou (2008–) | Kypros | – |
| Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu | Louis Michel | Belgia | Mouvement réformateur |
| Laajentumisasiat | Olli Rehn | Suomi | Keskusta |
| Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiat | Vladimír Špidla | Tšekki | ČSSD |
| Verotus ja tulliliitto | László Kovács | Unkari | MSZP |
| Rahoituksen suunnittelu ja talousarvio | Dalia Grybauskaitė | Liettua | – |
| Ulkosuhteet ja Euroopan naapuruuspolitiikka | Benita Ferrero-Waldner | Itävalta | ÖVP |
| Koulutus, kulttuuri ja monikielisyys | Ján Figeľ | Slovakia | KDH |
| Aluepolitiikka | Danuta Hübner | Puola | – |
| Energia | Andris Piebalgs | Latvia | Latvijas Ceļš |
| Tiede ja tutkimus | Janez Potočnik | Slovenia | liberaali |
| Tietoyhteiskunta ja viestintä | Viviane Reding | Luxemburg | EPP |
| Kuluttajansuoja-asiat | Meglena Kuneva (2007–) | Bulgaria | NDSV |
| Monikielisyys | Leonard Orban (2007–) | Romania | – |
Väri merkitsee komissaarin poliittista suuntausta seuraavasti:
| Suuntaus | Komissaarien lkm |
|---|---|
| konservatiivi | 9 |
| liberaali | 9 |
| sosialisti | 6 |
| ei tiedossa tai sitoutumaton | 3 |
[muokkaa] Hylätty kokoonpano
Barroso teki ensimmäisen esityksen komissaareista 12. elokuuta, mutta se hylättiin. Ehdotuksen ja nykyisen kokoonpanon eroja olivat:
- Italian Rocco Buttiglionea ehdotettiin varapuheenjohtajaksi ja oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvien asioiden komissaariksi Franco Frattinin sijasta
- Latvian Ingrida Udrea ehdotettiin komissionaariksi verotuksen ja tulliliiton toimialalle Andris Piebalgsin sijaan. Lopulta tehtävään valittiin László Kovács.
- Unkarin László Kovácsia ehdotettiin ensin energiakomissaariksi.
Monien komissaariehdokkaiden sopivuus tehtäviin kuitenkin kyseenalaistettiin; Rocco Buttglionen kannat homoseksuaalisuutta ja naisia kohtaan olivat arveluttavia, epäilyksiä herättivät myös:
- László Kovácsia epäiltiin epäpäteväksi energia-alan tehtäviin
- Neelie Kroesin alan asiantuntemusta ei pidetty riittävänä
- Mariann Fischer-Boelin ei nähty olevan tarpeeksi sitoutunut Euroopan maanviljelijöiden etujen ajamiseen ja hänen parlamentin kanssa käymänsä vuoropuhelu oli heikkoa
- Ingrida Udren puoluerahoitus oli epäselvää
Kiistanalaisin komissaarikandidaatti oli Buttiglione. Vaikka parlamentin suurin puolueryhmittymä, Euroopan kansanpuolue, antoi hänelle tukensa, Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue ja liberaaliryhmä kieltäytyivät äänestämästä kokoonpanoa, jossa Buttiglione oli oikeusasioiden komissaarina.
Koska komission hylkäys näytti todennäköiseltä, Barroso veti ehdotuksensa takaisin. Tämän jälkeen Italian hallitus ilmoitti vaihtavansa Buttiglionen tilalle Franco Frattinin. Barroson pyynnöstä Latvian hallitus esitti Ingrida Udren tilalle Andris Piebalgsia, joka oli aikaisemmin työskennellyt Sandra Kalnieten, Prodin komission jäsenen kabinetissa. Unkarin László Kovács siirrettiin hoitamaan verotusta ja tulliliittoa koskevia asioita.
