Adoptionismi
Wikipedia
Adoptionismi oli nestoriolaisuuden haara. Adoptionistit olivat Espanjan kerettiläisiä, jotka uskoivat, että Jeesus oli jumalallisen luontonsa puolesta todellinen Jumalan poika, mutta pelkkä ihminen, jonka Jumala oli kasteessa adoptoinut pojakseen ja varustanut karismaattisilla lahjoilla ja Hengellä; ainoastaan silloin voi pelastus koskea koko ihmistä.
Adoptionismia kannattivat 700-luvun lopulla Toledon arkkipiispa Elipandus ja Urgellisin piispa Felix. Vaikka adoptionistinen käsitys oli vain perinteisen länsimaisen kristologian toisinto, useat teologit Kaarle Suuren valtakunnassa (mm. Alkuin) vastustivat adoptionismia pitäen sitä Kristuksen jumaluuden kieltämisenä, ja se hylättiin ensin frankkilaisten konsiilissa (792) ja sitten Frankfurtin (794) ja Rooman (799) konsiilissa.
Adoptiokiistan seurauksena kreikkalainen kristologia kyrillisessä muodossaan syrjäytti lopullisesti siihenastisen länsimaisen kristologian: kaikki mielenkiinto lännessä kohdistettiin tästälähin Kristuksen jumalallisuuteen hänen ihmisyytensä kustannuksella.
