Adoptio
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Adoptio eli lapseksiottaminen on oikeudellinen toimenpide, jolla adoptiovanhemman tai adoptiovanhempien ja adoptoitavan välille muodostetaan uusi perhesuhde, vanhemman ja lapsen suhde. Adoptiossa adoptoitavan entinen laillinen perhesuhde (lapsi-vanhempisuhde) katkeaa osin tai kokonaan. Perhesuhteen vain osittain katkaiseva adoptio on ns. heikko adoptio, ja se on mahdollista myös purkaa. Vahva adoptio on purkamaton ja adoptoidun asema oikeudellisesti täysin sama kuin biologisen jälkeläisen. Suomen lainsäädännön mukaan kotimaiset adoptiot ovat olleet vahvoja adoptioita vuodesta 1980 ja kansainväliset adoptiot vuodesta 1985 alkaen. [1]
Adoptiovanhempi ottaa lapsen, josta biologiset vanhemmat eivät pysty huolehtimaan tai halua huolehtia, pysyvästi omaksi lapsekseen. Toisaalta lapsen biologiset vanhemmat joutuvat luopumaan lapsestaan, ja lapsi itse siirtyy uuteen perheeseen menettäen entisen perheen tai yhteisön. Adoptiolla on elämän mittaiset vaikutukset kaikkien näiden kolmen osapuolen elämään.
Adoption syyt vaihtelevat. Monesti adoptioon päädytään, jos biologinen vanhemmuus ei onnistu tai tunnu houkuttelevalta esimerkiksi hedelmättömyyden, synnytyspelon tai sairauden takia. Monissa kulttuureissa biologinen lapsi koetaan toivottavana. On kuitenkin myös ihmisiä, joiden mielestä biologinen sukulaisuus ei ole merkittävää. Tällaisen asenteen omaaville ihmisille adoptio voi tuntua luontevalta vaihtoehdolta, vaikkei biologisen lapsen hankkimiseen liittyisi mitään esteitä. Usein on korostettu, että adoptio ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan yksi lapsen hankinnan muoto. Adoptiossa voi olla kuitenkin käytännössä myös filantrooppisia motiiveita.
Vierasperheisiin tehtyjen adoptioiden lisäksi monissa maissa, kuten Suomessa, tehdään perheen sisäisiä adoptioita, joissa yleensä äidin tai isän uusi aviopuoliso adoptoi puolisonsa jo olemassa olevan lapsen. Vuosittain tehdään myös jonkun verran aikuisadoptioita, joissa adoptoitava on täysi-ikäinen ja voi itse antaa suostumuksen adoptioon. Adoptiolapsesta voidaan käyttää myös nimitystä ottolapsi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Adoptio käytännössä
Lapseksioton jälkeen adoptoija on huoltajuusvelvollinen ja vastuussa lapsesta. Suomen laki ei tee eroa adoptoidun ja biologisesti saadun lapsen välille, vaan katsoo lapsen huoltajien olevan hänen viralliset vanhempansa. Suomen laissa on myös adoptiolaki, joka määrää missä olosuhteissa lapsen voi adoptoida. Uusin adoptiolaki tuli voimaan vuonna 1985 ja siinä säädettiin ensimmäistä kertaa kansainvälisestä adoptiosta. Ensimmäinen kotimaan lapsia koskenut adoptiolaki säädettiin jo vuonna 1925.
Adoption edellytyksenä on adoptioneuvonta, joka on lakisääteistä sekä adoptiolasta haluaville vanhemmille että lapsen adoptioon antamista harkitsevalle äidille tai vanhemmille. Aikuisadoptiossa adoptioneuvonta on pakollinen myös adoptoitavalle henkilölle itselleen. Adoptioneuvonnan voi antaa joko oman kunnan sosiaalitoimisto tai kunta voi ostaa palvelun Pelastakaa Lapset ry:ltä. Adoptioneuvonta on maksutonta.
Kotimaisia adoptiolapsia välittää kuntien sosiaalitoimistojen lisäksi Pelastakaa Lapset ry. Kotimaisia lapsia adoptoidaan nykyään vierasperheisiin muutamia kymmeniä vuosittain. Interpedia, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimisto välittävät kansainvälisiä adoptioita. Suomeen tulee lapsia etenkin Venäjältä, Kiinasta, Thaimaasta ja Intiasta. Muita tämänhetkisiä adoptiomaita ovat Etelä-Afrikka, Etiopia, Filippiinit, Kolumbia, Puola ja Viro. Kansainvälinen adoptio on viime vuosina lisääntynyt paljon. Kiina on viime vuosina pyrkinyt lisäämään maan sisäistä adoptiota ja sen vuoksi kansainväliseen adoptioon annettavien lapsien määrä on vähenemässä ja vastaavasti lapsia odotetaan tulevan lähivuosina enemmän Venäjältä ja Afrikan maista. Tällä hetkellä Suomeen adoptoidaan vuosittain noin 300 lasta. Suomesta on annettu lapsia adoptioon etenkin Ruotsiin ja Tanskaan, mutta myös muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Suomesta annettiin lapsia adoptoitavaksi sotien jälkeen etenkin 1950-1960-luvuilla. Myös monet Ruotsiin tai Tanskaan sotalapsina lähetetyistä jäi adoptiolapsiksi sotien aikaisiin perheisiin. Suomesta ei ole annettu lapsia ulkomaille adoptoitavaksi 1970-luvun jälkeen.
Aikaisemmin adoptoitiin lähinnä suomalaisia adoptioon annettuja tai orpolapsia. Nykyisin useimpien kotimaan adoptiolasten vanhemmista ainakin toinen on elossa. Kansainvälisen adoption kautta tulleista lapsista käytäntö vaihtelee maittain.
Adoptiovanhempien sosiaalietuudet poikkeavat jonkin verran biologisten vanhempien eduista. Vastasyntyneen lapsen ottovanhempien vanhempainloma on 234 arkipäivää lapsen syntymästä laskettuna, mutta koska käytännössä adoptoidut lapset ovat aina vähintään 4 - 5 kuukauden ikäisiä saavat ottovanhemmat yleensä vain 180 päivän vanhempainvapaan. Vuonna 2006 tulleen lakiuudistuksen myötä vanhempien oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen muuttui niin, että hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen on oikeus kunnes lapsi täyttää kolme vuotta tai kunnes lapsi on ollut perheessä kaksi vuotta; oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen päättyy, kun lapsi menee kouluun. Ulkomailta tapahtuvaan adoptioon, joka aiheuttaa yleensä tuhansien eurojen kulut, saa KELA:lta adoptioavustusta, joka vaihtelee adoption kohdemaan mukaan 1 900 ja 4 500 euron välillä. Adoption todelliset kustannukset voivat olla paljonkin suuremmat.
[muokkaa] Adoptiovanhempien arviointiperusteet
Suomessa tulee adoptiota haettaessa olla täyttänyt 25 vuotta. Yläikärajaa ei ole, mutta adoptiolautakunta on pitänyt ohjenuorana sitä, ettei lapsen ja vanhemman adoptiovanhemman ikäero saisi olla yli 45 vuotta. Adoptiovanhemmiksi haluavien tulee saada sosiaalityöntekijöiden hyväksyntä ja ulkomailta adoptoivat tarvitsevat adoptioluvan. Adoptioneuvonnassa selvitetään adoptiohakijoiden soveltuvuus adoptiovanhemmiksi. Adoptiomotiivien ja iän lisäksi selvitetään muun muassa rikosrekisteri, terveydentila, asuminen ja taloudellinen tilanne. Adoptioneuvonnassa keskustellaan elämänhistoriasta, parisuhteesta, sosiaalisesta tukiverkostosta, kasvatusperiaatteista ja adoptiovanhemmuuden mukanaan tuomista erityisistä asioista. Erilaisista selvityksistä huolimatta adoptiovanhemmuus on mahdollista aivan tavallisille ihmisille.
Paitsi Suomen valtion ja adoptiolautakunnan kriteereitä, kansainväliseen adoptioon vaikuttavat myös kohdemaan lait ja käytännöt. Eri maissa on eri säännökset esimerkiksi adoptiovanhemmiksi hyväksyttävien parien iästä.
Tällä hetkellä Suomessa puhuttaa kysymys samaa sukupuolta edustavien parien oikeudesta adoptoida. Asia on herättänyt paikoin kiivasta keskustelua, joka on ulottunut koskemaan laajemmin kulttuurissa vallitsevaa perhekäsitystä. Lain mukaan avioliitossa elävät henkilöt voivat yhdessä hakea adoptiota, kun taas rekisteröidyssä parisuhteessa elävät henkilöt eivät voi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestö SETA ajaa samaa sukupuolta edustavien parien oikeutta adoptoida sekä perheen sisällä että sen ulkopuolelta. Ulkomailta adoptoitaessa ongelmana on myös se, että kaikki maat eivät luovuta lapsia samaa sukupuolta edustaville pareille tai lapsen syntymäkulttuurissa ei tunneta AVOliiton käsitettä.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Parviainen, H. (2003). Kansainvälinen adoptiotoiminta Suomessa vuosina 1970-2000. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja E 15/2003. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Viranomaisia ja adoptiojärjestöjä:
- Interpedia, lasten oikeuksiin ja mm. adoptioon erikoistunut järjestö
- Helsingin kaupungin sosiaalivirasto adoptiosivut
- Pelastakaa Lapset ry, yksi Suomen adoptiopalvelunantajista, antaa myös adoptioneuvontaa
- Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta
Yleistä tietoutta adoptiosta:
Adoptiovanhemmille ja adoptiota harkitseville:
Adoptiokeskusteluita:
- Verkkoklinikan adoptiokeskustelu, adoptiovanhempien ja -odottajien keskustelua
- Filippiini adoptioperheiden sivusto, Tietoa Filippiinien adoptiosta ja suljettu keskusteluryhmä.
Adoptiolapsille:
- Bastard Nation, amerikkalainen lapsina adoptoitujen aikuisten etujärjestö
