Zweibrücken
Wikipedia
| Zweibrücken | ||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||||||||||||||||||
Zweibrücken (ransk. Deux-Ponts, lat. Bipontinum) on kaupunki Rheinland-Pfalzin osavaltiossa, lounaisessa Saksassa. Se on niin kutsuttu piiritön kaupunki (saks. kreisfreie Stadt), eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista. Kaupunki on noin 35 000 asukkaallaan Saksan pienin piiritön kaupunki. Sen pinta-ala on 70,64 neliökilometriä ja asukastiheys 493 as./km².
Zweibrücken sijaitsee eteläisen Rheinland-Pfalzin länsiosassa Saarlandin rajalla, noin 36 kilometriä luoteiseen Kaiserslauternista. Zweibrückenin ydinkeskusta sijaitsee 25 kilometrin päässä Pirmasensista, joka sijaitsee Pfalzinlaakson länsilaidalla. Zweibrückenin ympäristössä sijaitsee useita metsiä.
[muokkaa] Historia
Varhaisin tunnettu maininta nimestä Zweibrücken on peräisin vuodelta 1170. Kaupunki päätyi kreivi Heinrich I hallintaan vuonna 1182. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kuningas Kaarle IV myönsi kaupungille kaupunginoikeudet vuonna 1352. Kreivi Eberhard myi kaupungin linnoineen pfalzilaiselle vaaliruhtinaalle Ruprecht I:lle vuonna 1385. Vuonna 1410 muodostettiin itsenäinen Pfalz-Zweibrückenin herttuakunta.Kaupunki paloi maan tasalle vuoden 1470 suurpalossa. Se kuitenkin rakennettiin nopeasti uudelleen.
Vuodesta 1793 vuoteen 1814 Zweibrückeniä miehittivät ranskalaiset Napoleonin johdolla. Vuonna 1816 sen hallnita siirtyi Baijerille. Vuonna 1834 sai alkunsa kaupungin teollistuminen Dingler'schen Maschinenfabrikin myötä.
Zweibrückin synagoga tuhottiin useiden muiden saksalaisten synagogien tapaan natsien kristalliyönä vuonna 1938. Kaupunki evakuoitiin toisessa maailmansodassa vuosina 1939–1940. Sodan loppupuolella 14. maaliskuuta vuonna 1945 kaupunki tuhoutui täydellisesti liittoutuneiden ilmapommituksissa.
