Voima (fysiikka)
Wikipedia
Voima (lat. fortis, tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava suure. Voiman yksikkö SI-järjestelmässä on newton, N. Voima on vektorisuure eli sillä on suunta ja suuruus. SI-perusyksiköiden avulla ilmaistuna voiman yksikkö on 
.
Kappaleeseen kohdistuva kokonaisvoima muuttaa kappaleen liiketilaa. Dynamiikan peruslain mukaan vakiovoima 
antaa kappaleelle, jonka massa on m, kiihtyvyyden 
siten, että 
.
Esimerkiksi Maan vetovoima vetää kaikkia kappaleita puoleensa. Toisaalta myös kaikki kappaleet vetävät Maata puoleensa yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.
Maan pinnalla oleviin kappaleisiin vaikuttaa Maan vetovoiva sekä pinnan tukivoima, jotka ovat yhtä suuria ja vastakkaissuuntaisia.
Voimaa voidaan mitata esimerkiksi jousivaa'alla.
Voimasta saatavia johdannaissuureita ovat impulssi 
, joka kertoo liikemäärän muutoksen aikavälillä 
ja työ 
.
Pyörivässä liikkeessä voimaa vastaa momentti.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Karttunen, Hannu: Fysiikka. Tiedettä kaikille. Ursan julkaisuja 89. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2006. ISBN 952-5329-32-1.
