Virsi
Wikipedia
Virsi on runomittainen hengellinen laulu, joka on ensisijaisesti tarkoitettu yhteislauluksi. Virren laulamista on kutsuttu myös veisaamiseksi. Virsi koostuu usein säkeistöistä. Virrestä voidaan eri tilaisuuksissa valita laulettaviksi vain osa säkeistöistä.
Virren veisuuta voidaan säestää soittimella. Kirkoissa soittimena käytetään yleensä urkuja. Säestää voidaan myös pianolla, urkuharmonilla, kitaralla, huilulla tai muilla instrumenteilla. Veisuuta saattaa johtaa esilaulaja, Suomen luterilaisissa kirkoissa yleensä kanttori.
Tunnetuin virsien kokoelma on kirkolliskokouksen hyväksymä virsikirja, mutta myös monien herätysliikkeiden lauluja kutsutaan virsiksi. Monet virret ovat syntyneet rukouksena. Virsilaulu antaa jumalanpalveluksessa seurakunnalle välineitä rukoukseen, kiitokseen ja ylistykseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Jumalanpalveluksen virsiä
- Alkuvirsi
- Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle
- Päivän virsi eli graduaali
- Uhrivirsi eli offertorio
- Ehtoollisen vietto, ateria
- Kiitosrukous ja ylistys
- Päätösmusiikki
[muokkaa] Tunnettuja virsiä
- Enkeli taivaan [vk 21] (jouluvirsi)
- Hoosianna [vk 1] (adventtivirsi)
- Jo joutui armas aika [vk 571] (suvivirsi)
- Jumala ompi linnamme [vk 170] (Lutherin taisteluvirsi)
- Käyn kohti sinua, oi Herrani [vk 396]
- Vieraalla maalla, kaukana [vk 78]
[muokkaa] Tunnettuja virsirunoilijoita
- Abraham Achrenius
- Mikael Agricola
- Jacobus Finno
- Paul Gerhardt
- Elias Lönnrot
- Wilhelmi Malmivaara
- Hemminki Maskulainen
- J. L. Runeberg
