Varjagikaarti

Wikipedia

Varjagikaarti (ταγμα τον Βαρανγιον) oli Bysantin keisarin henkilökohtainen henkivartiosto, joka koostui varjageista eli viikingeistä. Kaarti perustettiin keisari Basileios II:n aikana (976 - 1025), ja se lakkautettiin sotilasosastona neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1204. Se mainitaan vielä 1400-luvulla palatsikaartina, ja on mahdollista, että sen jäännökset ottivat osaa vielä Konstantinopolin viimeiseen taisteluun 1453.

Varjagit olivat hyökänneet Konstantinopolia vastaan jo vuonna 860 ja sen jälkeen moneen kertaan 900-luvulla. Varjageja otettiin Bysantin valtakunnan armeijan palvelukseen jo vuosina 902 ja 949, kun keisari järjesti sotaretkiä Kreetaa kohti. Varjagit sotivat myös Syyriassa vuonna 955. Tämän jälkeen armeijassa palvelleet varjagit sijoitettiin keisarilliseen kaartiin.

Vuonna 988 Basileios II muodosti varjageista uuden yksikön, jota kutsuttiin varjagikaartiksi. Tämä tapahtui, kun Kiovan ruhtinas Vladimir kääntyi kristinuskoon. Vladimir sai vaimokseen keisarin sisaren Annan ja lähetti keisarille 6 000 sotilasta hänen henkilökohtaiseksi henkivartioksi. Kaartiin kuului luultavasti sotilaita, jotka olivat slaaveja, kuten myös sellaisia, jotka olivat kotoisin nykyisten Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Englannin alueilta. Joskus on spekuloitu, että Varjagikaartissa olisi palvellut myös pieni määrä Suomen alueelta lähteneitä miehiä. Teoriassa tämä on mahdollista, mutta varmoja todisteita asiasta ei ole.

Kun normannit valloittivat Englannin vuonna 1066 päätyivät monet anglosaksit ja tanskalaiset Bysantin valtakunnan palvelukseen. Jopa 5 000 miehen sanotaan matkustaneen Konstantinopoliin Englannista. He saivatkin pian jälleen sotia normanneja vastaan, kun Sisilian hallitsija Robert Guiscard hyökkäsi Bysanttia vastaan.

Kuuluisin varjagikaartin jäsen oli luultavasti Harald Ankara, sittemmin Norjan kuningas. Hän saapui Konstantinopoliin vuonna 1035 ja palveli vuoteen 1043 asti. Hänestä tuli kaartin päällikkö, akolythos. Myös englantilainen prinssi Edgar Ætheling palveli mahdollisesti kaartissa noin vuonna 1098.