Vanadiini
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Vanadiini | ||||
| Tunnus | V | ||||
| Järjestysluku | 23 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 5 | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 6,0×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 7,0 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | harmahtava | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1801, Andrés Manuel del Río | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 50.9415 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 135 (171) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 125 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | — pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 3d3 4s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 11, 2 | ||||
| Hapetusluvut | 5, 3 (amfoteerinen) | ||||
| Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (body centered cubic, BCC) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 2183 K (1910 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3680 K (3407 °C) | ||||
| Moolitilavuus | —×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | — kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | — kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | ? Pa ? K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 4560 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,63 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,489 kJ/kg K | ||||
| Sähkönjohtavuus | — S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 30,7 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Vanadiini (lat. vanadium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on V ja järjestysluku 23. Vanadiini on hopeanvalkoinen taottava metalli, joka esiintyy huoneenlämmössä kiinteänä. Vanadiinia on louhittu Otanmäessä ja Taivalkoskella, mutta kaivostoiminta on lopetettu molemmissa paikoissa. Taivalkosken Mustavaaran kaivosta suunnitellaan kuitenkin elvytettäväksi.
Vanadiiniteräs on erityisen vahvaa ja kevyttä. Sitä käytetään sotilaallisissa tarkoituksissa, esimerkiksi suojautumisessa.
Vanadiini on saanut nimensä skandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattaren Freyjan lisänimestä Vanadiksesta. Sen löytäjä on meksikolainen Andrés Manuel del Rio vuonna 1801. Toistamiseen vanadiinin löysi ruotsalainen Nils Gabriel Sefström 1830.
Ihmiselimistön tarvitsema vanadiinimäärä on hyvin pieni, eikä sitä tarvitse ottaa lisäravinteena, sillä sitä tulee riittävästi ravinnosta.
[muokkaa] Vanadiinin yhdisteitä
Vanadiini ei esiinny luonnossa vapaana vaan erilaisina yhdisteinä.
- Vanadiinipentaoksidi (V2O5) CAS-numero 1314-62-1
- Vanadiinitrioksidi (V2O3) CAS-numero 1314-34-7
[muokkaa] Lähteet
- Helsingin Sanomat 28.2.2007 D2 (lisätietoja)
