Valtalaki
Wikipedia
Valtalaki tarkoittaa Suomen historiassa eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymää lakia, jonka mukaan eduskunta on sisäpoliittisissa kysymyksissä korkein vallankäyttäjä Suomessa. Valtalain hyväksyminen on Suomen itsenäistymisprosessin eräs vaihe.
Bolševikkien yrittäessä vallankaappausta Venäjällä heinäkuussa vuonna 1917 Suomen eduskunnassa hyväksyttiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ja porvarillisten puolueiden (Nuorsuomalainen puolue, Suomalainen puolue ja RKP) ja Maalaisliiton itsenäisyyttä ajavien edustajien ajama valtalaki.
Valtalain mukaan Suomen eduskunta julistettiin korkeimman vallan käyttäjäksi. Sotilasasiat ja ulkopolitiikka jäivät Venäjän hallintaan. Valtalaki hyväksyttiin eduskunnassa 18. heinäkuuta 1917 äänin 135 puolesta ja 55 vastaan.
Valtalakia ei aluksi haluttu lähettää Venäjän väliaikaisen hallituksen hyväksyttäväksi, koska suomalaiset uskoivat aluksi bolshevikkien heinäkuun vallankumousyrityksen onnistuvan. Erityisesti sosiaalidemokraatit olivat lähettämistä vastaan, koska uskoivat venäläisen veljespuolueen voiton avaavan mahdollisuuden parempiin neuvotteluasemiin.
Venäjän väliaikaishallituksen saatua rauhoitettua tilanteen valtalaki lähetettiin kuitenkin hyväksyttäväksi. Väliaikaishallitus ei valtalakia hyväksynyt, vaan hajotti Suomen eduskunnan.
Seuraavissa vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä eduskunnassa porvarillisille puolueille. Porvarilliset puolueet alkoivat muokata uutta ehdotusta valtalain suhteen, mutta bolševikkien onnistuneen vallankaappauksen jälkeen eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan kokonaan itselleen 15. marraskuuta 1917. Tällöin noudatettiin kuitenkin toista menettelytapaa. Uutta valtalakia ei säädetty, vaan eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi vuoden 1772 hallitusmuodon 38 §:n nojalla. Sen mukaan kuningassuvun kuollessa sukupuuttoon hallitsijan valta olisi kuulunut säädyille, kunnes ne olivat saaneet valituksi uuden kuningassuvun. Koska valtaistuin oli jäänyt avoimeksi, katsottiin syntynyt tilanne tähän rinnastettavaksi. Menettely oli tosin tarkoitettu väliaikaiseksi, sillä uusi, tasavaltainen perustuslaki oli jo tekeillä. (Sen sijaan noin vuosi myöhemmin saman lakipykälän nojalla todella aiottiin valita Suomelle kuningas).
