Uolevi Raade
Wikipedia
Uolevi Raade (5. heinäkuuta 1912 Turku - 13. toukokuuta 1998 Helsinki) oli vuorineuvos ja valtiojohtoisen Neste Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja.
Uolevi Raade kirjoitti ylioppilaaksi Turun lyseosta. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1935 ja diplomiekonomiksi Åbo Akademista 1942. Opiskeluaikanaan hän oli yksi Polyteknikkojen ilmailukerhon perustajista. Talvisodassa hän toimi hävittäjälentäjänä, mutta hänet siirrettiin pian sotateollisuuden palvelukseen.
Raade aloitti työuransa teollisuuden palveluksessa 1937-1942 (mm. Oy Lokomo Ab) ja siirtyi 1945 kauppa- ja teollisuusministeriöön teollisuusosaston ylijohtajaksi. Tässä roolissaan hän oli mukana SOTEVAn työssä, joka vastasi sotakorvaustuotannosta. Raaden sanotaan jopa laatineen ne tarkat suuntaviivat ja aikataulut, joiden mukaan koko sotakorvausprojekti sitten toteutui.
Raade oli perustamassa kansallista öljynjalostusta käyttäen Italian öljyteollisuutta mallina. Hän johti Neste Oy:tä alusta alkaen. Hänet nimitettiin ylijohtajan paikalta Nesteen toimitusjohtajaksi vuonna 1955. Yhtiön Naantalin jalostamon toiminta käynnistyi pari vuotta myöhemmin.
Uolevi Raaden vahvana työparina Nesteen luomisessa oli ensin pääministeri, vuodesta 1956 alkaen presidentti Urho Kekkonen. Kekkonen painosti poliitikot yhteisen hankkeen taakse, Raade puolestaan hoiti teollisuusyhteydet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Neste oli alusta saakka hyvin kansainvälinen yritys. Sen tekniikka tuli pääosin USA:sta, raaka-aine Neuvostoliitosta ja rahat rakentamiseen muun muassa Ranskasta. Neste Oy:ssä tapahtuneen työnsä ohella vuorineuvos Raade toimi teollisuuden keskusliittojen, neuvottelukuntien ja 37:n yhtiön johtokuntien ja hallitusten jäsenenä tai puheenjohtajana.
Raade toimi Nesteen johdossa vuoden 1979 loppuun saakka. Hän oli myös Neste Oy:n johtokunnan puheenjohtaja 1959-1979. Hän rakensi Nesteestä Suomen suurimman yhtiön.
Kun Neste Oy tilasi Raaden 75 -vuotispäivän kunniaksi Saksasta Suomen siihen asti tehokkaimman meripelastusaluksen, joka luovutettiin Suomen Meripelastusseuran haltuun ja lipun alle, vuorineuvos asetti nimenomaiseksi ehdoksi, ettei sitä saanut nimetä hänen mukaansa kuten Wärtsilä oli vuonna 1968 nimennyt lahjoittamansa, Kotkaan sijoitetun Harmaja-luokan pelastusaluksen oman pääjohtajansa vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin mukaan; Raaden tahdosta uudisrakenteen nimeksi tuli Ossi Barck yhtiön ensimmäisen ja pitkäaikaisimman lippukapteenin mukaan.
Raade sai vuorineuvoksen arvonimen 1962. Hänet kutsuttiin Teknillisten Tieteiden Akatemian kunniajäseneksi 1977. Hän oli ensimmäisiä laajalti maailman mainetta keränneitä suomalaisia yritysjohtajia ja vaikuttajia. New York Post esitteli vuonna 1971 kuvan kera kullatuin hanoin varustettua kylpyhuonetta ja risti hänet pohjolan öljysheikiksi.
